lauantai 1. joulukuuta 2012

Pyöräilijäprofiili - Ollin kisapyöräkartoitus

Tämä teksti on jatkoa tekstille, jossa aloitin pohdinnan itselle parhaan fillarityypin valitsemiseen liittyen.

Vastauksena syntyi: Ollin pyöräilijäprofiili.
  1. Ajan mielelläni vaihtelevassa maastossa (tiet, polut, ylä- alamäet) pitkiä lenkkejä? Kyllä - Jos ymmärsit kysymyksen, joka oli suomeksi, ajat luultavimmin lenkkiä Suomessa. Suomen polut ovat aina juurakkoisia ja kivikkoisia.. niinpä tämä vastaus vie sinua kohti täysjoustomaailmaa. Toki saatat pitää haasteista ja nauttia huoltovapaammasta vaihtoehdosta eli jäykkäperäisestä pyörästä. Tällöin varmaan viihdyt enemmän tien ja ulkoilureittien puolella kuin kammovaikeilla polkuosuuksilla?
  2. Osallistun suomalaisiin MTB marathon kilpailuihin tai esimerkiksi Tahko MTB- tapahtumaan? Kyllä - Olet siis kiinnostunut pitämään pyörällä vauhtia? Pitkähköt kilpailut edellyttävät, että pyörä kulkee koko kisan kovaa, muutoin lopussa tulee pahasti takkiin. Suomen kisareitit ovat vaihtelevia ja vain harvoja kisoja voitetaan jäykkäperäisellä pyörällä.
  3. Pitkässä kovatehoisessa maastopyöräilysuorituksessa koen olevani: 1 jouheva pyörittäjätyyppi, 2 armoton isolla laipalla vääntäjä? 1 - Pyörittäminen jouhevasti on kovaa ajaessa mahdotonta Suomen juurakkoisilla polkuosuuksilla. Mikäli pyörittäminen on ihan selkäytimessä, niin täysjoustopyörä on hyvä vaihtoehto.
  4. Jos valitsin edelliseen kysymykseen 1, niin pystyn mielestäni helposti siirtymään myös tyypin 2 ajajaksi? Ei - Näillä vastaajan treenivuosilla ei yhden kesän takia pyöräilytyypin vaihtaminen ole järkevää. Täysjoustopyörä ja jäykkäperäinen vaativat aivan eri ominaisuuksia. Tämän johdosta on luontevaa vahvistaa itselle luontaisinta polkemistekniikkaa.
  5. Jos valitsin …2, niin pystyn mielestäni helposti siirtymään tyypin 1 ajajaksi? -
  6. Väsyneenä minulle tulee joskus ajovirheitä, en kuitenkaan kaipaa rengastöitä ensimmäisestä ajovirheestä? Samaa mieltä - Täysjoustopyörä antaa iskuja anteeksi enemmän kuin jäykkäperäinen pyörä. Mikäli tekniset osuudet pyöräilytapahtumasta on kisan loppupuolella, niin täysjousto on lähes poikkeuksetta nopeampi vaihtoehto lopussa. Oletuksella, että olet pyörittäjätyyppinen ajaja.
  7. Ajan pääosin juurakkoisia ja kivikkoisia polkuja, ja haluan edetä reitillä mahdollisimman nopeasti? Kyllä. Ehkäpä vastaajana tykkäät ajaa näitä polkuja, ja ne kuuluvat suosikkeihisi. Tällöin pyörä on aina kompromissi, koska pyörällä pitää pystyä ajamaan pitkää lenkkiä (toimivuus tieosuuksilla), mutta myös juurakkoisten alamäkien ajaminen olisi oltava pyörän puolesta luontevaa.
  8. Saan kiihdytettyä pyörän mielestäni nopeasti hyvään vauhtiin satulassa istuen? Kyllä. Mikäli reisissä riittää paukkuja istualtaan kiihdyttämiseen, ei takaiskarin liikkeestä huku energiaa ennen maakosketusta.Tämä vastaus ei sulje kumpaakaan pyörätyyppiä pois laskuista.
  9. Pidän vaikeista alamäistä ja haluan laskea niitä alas vauhdilla? Kyllä. Sama vastaus kuin kohdassa 7.
  10. Ajan ”tuoreena” juurakkoiset osuudet mielelläni isolla rattaalla seisaaltaan? Kyllä. Tuoreena vastaajalla on paukkuja ajaa pyörää kovaa juurakoissa. Isolla rattaalla ajaminen on välttämätöntä, jos mielii tykittää kovaa jäykkäperäisellä pyörällä vaikeita polkupätkiä. Joskus on nautinnollista ajaa todella kovaa jäykkäperäisellä pyörällä juurakkoista pätkää. Niinpä tämän kysymyksen perusteella jäykkäperäinen pyörä voisi sopia vastaajalle mainiosti!
  11. Ajan väsyneenä kahden tunnin kisan jälkeen juurakkoiset osuudet mielelläni isolla rattaalla seisaaltaan? Ei - en yksinkertaisesti jaksa! Pari tuntia anakynnyksen lähistöllä tekee tehtävänsä ja vastaaja ei välttämättä jaksa nousta jokaisessa juurakossa polkemaan isolla rattaalla seisaaltaan. Niinpä pitkien kilpailujen näkökulmasta jäykkäperäisen pyörän valintaa ei voida pitää tämän vastausken perusteella itsestään selvänä.
  12. Pyörän paino on minulle kaikki kaikessa. Luulen, että pyörän paino ratkaisee vauhdin, kuskilla ja pyörän toimivuudella ei ole niin väliä. Ei - Haha, hauska kysymys! Pyörän toimivuus on kovassa ajossa kaikki kaikessa. Pyörän keveys tulee hyvänä kakkosena, eli pyörästä voi tehdä niin keveän kuin mahdollista, mutta oletuksella, että se toimii 99% varmuudella täydellisesti kisassa koko matkan ajan. Näin ollen täysjousto on tämän vastauksen näkökulmasta realistinen valinta, vaikka se on selkeästi yleensä jäykkäperäistä painavampi.
  13. Pysyn jäykkäperäisellä pyörällä helposti samakuntoisten täysjoustokuskien mukana teknisillä polkuosuuksilla (koko lenkin/kisan ajan)? Ei pidä paikkaansa. Kun anakynnyksen tuntumassa ajetaan täysillä vaikeaa paikkaa samantasoisen kaverin kanssa, ei pyörällä  ole varaa antaa tasoitusta ajolinjojen suhteen. Vastaajalla kunto ei tällaista kestä, joten tämäkin puoltaa vastaajaa valitsemaan itselleen täysjoustopyörän.. Tämä vastaus toisaalta kumotaan, jos kaikki kilpailiun vastustajat ajavat jäykkäperäisillä pyörillä.
  14. Pystyn jäykkäperäisellä pyörälläni jättämään samakuntoiset täpärikuskit helposti tieosuuksilla ja helpoissa nousuissa (koko lenkin/kisan ajan)? En todellakaan. Eikä kukaan jäykkäperäisellä ajava kaveri ole koskaan onnistunut pudottamaan vastaajaa suoraan vetoon tasaisella, vaikka vastaaja on ollut mukana painavammalla ja "energiaa hukkaavalla" täpärillä.

Leikillinen johtopäätös pyöräilijäprofiiliksi

Ollin pyöräilijäprofiili - Selkärangaton maastohissukka, joka ajaa kilpaa eleettömästi pyörittäen. Vastaustensa perusteella menettänyt otteen 90-luvun "oikeaan" pyöräilyyn, jolloin maastossa edettiin tehden elämä kaikissa maaston kohdissa itselle mahdollisimman vaikeaksi. Tiepätkille ei reisissä riitä paukkuja tiputtamaan ketä tahansa suoraan vetoon, ja tähän ei jäykkäperäinen pyörä tuo pelastusta. Luulee tietävänsä, että maastokisat ratkotaan pääosin poluilla ja kisojen loppupuolella, joten panostaa pyörävalinnassaan nimenomaan polkuosuuksille parhaan ja kuskia säästävän pyörän löytymiseen. Ei ole näillä vuosilla enää kiinnostunut treenaamaan seisaaltaan ajoa niin paljoa, että ruuti riittäisi yli 2,5 tunnin suorituksiin.

Tämän profiilin perusteella Ollille sopivat pyörätyypit ovat: 1. täysjoustopyörä XCM ja XCO-kisoihin, 2. jäykkäperäinen pyörä XCE- lajiin

Millainen täysjousto joustomatkan osalta? 

Ollin täysjoustopyörän profiili - Pihi mies ja pyörän keveys ei näemmä ole elämän tärkein asia. Niinpä pyörältä edellytetään toimivuutta ja luotettavuutta erityisesti ratkaisevilla polkuosuuksilla. Pitkät kisasuoritukset supistavat joustomatkan tarpeen alle 140 mm - trailipyöräkeskustelut on käytävä erikseen. Toisaalta 80mm molemmissa päissä on liian vähän, koska joskus reitillä on ollut yli 8cm korkea kivi. Tälle kaverille oikea joustomatka on 100 - 120 mm. 100mm, jos haluaa pärjätä nousuissa edelleen hienosti. 120mm, jos haluaa pysyä muiden perässä varmuudella vaikeissa alamäissä.

26, (27,5) vai 29er?

Ollin pyörän kiekkokoko - Vastauksista ei suoraan ilmene, että kiekkokoko olisi erityisen merkitsevä asia vastaajalle. Kaverin vastaukset on niin kompromisseja täynnä, että ehkäpä 27,5 kiekkokoko olisi tämän ukon valinta, jos sellainen olisi saatavilla? 26-pyörässä Suomessa olisi syytä olla joustoa myös takan. 29er on mahdollinen jäykkäperäisenä, mutta pelastaako iso kiekkokoko oikeasti kisan loppukivikoissa, kun mies ei enää jaksa nousta putkelle? 

YHTEENVETO

Nopein pyörä Ollin pyöräilijäprofiiliin, lajit: 

XCM/XCO:

  • Täysjousitettu maastopyörä (27,5"-kiekot). joustomatkat 100-120mm

XCE:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Maltatko vielä kirjata kuvan tekstin, niin tiedän sinun olevan ihminen