Twiittomakieliset uutiset - joulukuu 2012

Joulukuussa olen uppotunut niin pahasti tavalliseen elämään, että blogitekstit ovat olleet harvassa. Onneksi helppo ja varma tapa kirjata uusi teksti on perinteeksi muodostunut twiittomakieliset uutiset- tekstisarja. Nyt on käsillä joulukuun 2012 kovimmat twiitit (@OMiettinen).

8.12. Piti tänään olla hiihtämässä klo 09. Heräilin tuossa n klo 10. Miksi hiihtää kaksi pitkää lenkkiä, kun voi hiihtää yhden lyhyen? #lusmuilu

11.12. Kauden kolmas hiihto takana. Lumipöpperöä oikein urakalla. Peruskeliä odotellaan, että pääsee testaamaan ukon ja suksen toimintaa kunnolla.

13.12. Nyt on sään mukaiset parkut suksien pohjassa. Huomenna olmi etenee hiihtobaanalla niin kuin kuuluu-eli täysii! #luistaakosennäkeehuomen

14.12. Päivän hiihtotreeni Trackerissa: http://bit.ly/Z6fGUK . Pientä toivoa taas siitä, että ukko alkaa olla hiihtokykyinen ja Savonia siintää.

16.12. Kakkosukset, kesäkelin voitelu, talvimyräkkä ja roskainen baana, aulangon mäkinen reitti= lentokeli? Ei todella, mutta loistava 2h treeni.

20.12. Yllättävän hyvää kulkua aulangon maastossa tänään nahkeasta kelistä huolimatta. Kalusto pelaa! Vastaan tullut peurakin oli vaikuttunut.

20.12. Kääntöpaikka saavutettu. Huomisesta eteenpäin pienin, mutta painavin askelin kohti kesää! Oletko sinä valmis? #talvipäivänseisaus

21.12. Hieman parempaa taas hiihtobaanalla: http://bit.ly/VWAyGy . Viimeinen kymppi 20km/h+. Mäissä pitkäpotkuinen kuokka toimii. Fisut on nopeet!

22.12. Kuusi ok, siivous ok, huonejärjestys ok, kyntteliköt ok, takka ok, puut ok, ruoat ok. Siniset parafiinit Fisuissa ok. Illalla lenkille siis!

22.12. Ounastelu piti paikkansa - sukset kauden nopeimmat. Pakkasta 15 ja baana tyhjillään. Miksi? Ei muuta eroa kuin sauvan ääni lumikontaktissa.

22.12. 1/2 Hiihto ja maastopyöräily muistuttavat kovasti toisiaan. Alkuun kiihdytys, jonka jälkeen vauhtia pidetään yllä mahdollisimman hyvin...

22.12. 2/2 ...ja vältetään samalla aktiivisesti omia toimenpiteitä, jotka ovat omiaan syömään vauhdin pois. MTB=ajosilmä, hiihto=latusilmä?

Täällä on elämän ensimmäinen ikioma joulu edessä oman perheen parissa. Miten on lähtenyt?

1. Sohva Hankittiin tuossa viikolla uusi sohva tänne kotiin. Ei mahtunut normaaliin tapaan olohuoneeseen, niin oli muutettava koko talon järjestys uusiksi. Projekti jatkui 21.12. klo 24 saakka ja jatkui tänään lauantaina reilut 7 tuntia. Nyt alkaa olla palikat kohdallaan, että eläminen on kotona taas mahdollista.

2. Case- joulukuusi Eilen ostimme ensimmäistä omaa jouluamme varten joulukuusen ja siihen kynttilät. Aikaisemmin edelliseltä vuodelta oli hankittuna kuusenjalka, joka pääsisi nyt ensikertaa tositoimiin. Toin kuusen sisälle jo eilen lämpiämään talvipakkasista. Tänään oli sitten aika pistää kuusi pystyyn. Olipa aikamoista hommaa sahailla kuusen tyvestä "kiekko" pois iänikuisella 2 euron sahalla. Varmaan viiden minuutin piinaavan ähellyksen jälkeen runko oli vihdoin pari senttiä lyhyempi. Tämän jälkeen alkoi kuusen pystytys kuusenjalkaan - meni kuulkaas ihan kuin elokuvissa..

Kuusen varsi oli kapea ja jalassa vain kolme kiristyvää ruuvia leveästä reiästä huolimatta. Eihän se kuusi siinä pystyssä pysynyt, joten piti herättää sisäinen patenttikehittämö henkiin. Ensin yritin kiilailla ruuvien kosketuspintaa kuuseen koivun tuohella - ei toiminut, vaan ruuvit painuivat läpi tuohien. Jonkin ajan pähkäilyn jälkeen keksin leikellä saksilla (huom! kolmesta) tyhjäksi jouduista muovisista mehupulloista "levennysholkkeja" kuusen tyvirungon ympärille. Kolmen pulloista leikatun "levennysholkin" ja teipin avulla kuusi vihdoin seisoi paikallaan. En silti vieläkään menisi vannomaan, että on pystyssä aattoon saakka, saati loppiaiseen.

Pienestä arkielämän onnistumisesta iloiten hain puoli litraa vettä, jotka ajattelin kaataa kuusenjalkaan. Kaataessani vettä, puolessa välissä pulloa huomasin, että joku paikka jalasta fuskaa! Tilaa olisi litran verran, mutta pohja vuoti ihan joka ainoasta liitoksesta. Helmi-tyttömme oli jo tässä vaiheessa niin kyllästynyt molempien vanhempien säätötoimiin, että neidin kärsivällisyys oli hyvää vauhtia loppumassa. Jalasta piti saada siis hyvin nopeasti vedenpitävä, että kuusi saisi ensimmäisen vuorokauden aikana tarvitsemansa pari litraa vettä myös jalassa ollessaan. Sisäinen patenttikehittämö pääsi taas työn touhuun. Arvatakaapa, mikä oli ratkaisu tällä kertaa?  1,5 litran muovinen limsapullo tietenkin! Ei muuta kuin sakset taas kauniiseen käteen ja pullo sellaisesta kohdasta poikki ja jalkaan, että kuusta tukevat kiristysruuvit jäivät vielä "vesittämön" yläreunan yläpuolelle. Tämä toimi ainakin jossain määrin ja tällä hetkellä kuusi seisoo nätisti vedessä kuusenjalassa, joka ei alunperin pitänyt vettä.

Tämä lienee hyvin tavallista, että kuusen pystytys vaatii neljä muovista mehu-/limsapulloa? Vai onko?