lauantai 29. kesäkuuta 2013

TahkoMtb 2013 maalissa - rengasrikkoinen kisaraportti

Kisa ajettu - oli hyvä päivä ja näytti kohtalaisen pitkään siltä, että jopa voitto olisi ollut mahdollinen. Hieno kisapäivä muuttui kuitenkin yhtä-äkkiä dramaattiseksi. Noin 40km kohdalla olimme tiimikaveri Ojalan kanssa hyvin irti, kunnes asfalttipätkällä minulta puhkesi eturengas venttiilin rikkoontumiseen. Rengastöissä tipuin sijalle 6. Loppumatkalla nousin yhden sijan ja olin maalissa viides. Eroa kärkeen Henkkaan 6:14. Tiimivoitto Skinsin tiimille, vaikka Simokin joutui kahdesti rengastöihin.

Startissa minua jännitti mukavasti ja keho kieli siitä, että olin valmis kisaan. Pari edellistä viikkoa treeniä oli kertynyt rutkasti ja odotin, että kykenisin ajamaan kisan superkompensaation hetkellä. En tiedä kävikö lopulta niin, mutta ainakin mukava tärinä oli päällä koko ajan ennen kisaa ja mieli virkeänä! Pystyin olemaan todella keskittynyt ja nukutun yön aikana olin kiivennyt reitin tärkeimpiä nousuja mielessäni useita kertoja. Starttipyssyn paukahdettua adrenaliini virtasi kehoon ja vihdoin jalat pääsivät irti!


Kisan alku otettiin kärjessä viime vuoden tapaan rauhallisesti. Itse harhailin alussa jonkin verran: ensin mönkijän perässä ohi reitiltä ja toinen paikka vajavaisten reittimerkintöjen takia vanhalle reitille. Onneksi porukka oli rehdillä päällä ja harhailijat ensin huudettiin ja jopa odotettiin takaisin porukkaan.

Niinkuin aavistelin aikaisemmin viikolla, orastavat kisan ratkaisut tehtiin mummonmäessä ennen ensimmäistä Kinahmin polkua. Mummiksen loppupuolella kärkeen paahtoi kaksi naapurimaan edustajaa. En ollut kuitenkaan huolissani, koska tiesimme olevamme Ojalan ja Kustin kanssa nopeita polkuosuuksilla. Ylämäessä tunsin oloni vahvaksi ja pystyin kohtalaisen keveällä jalalla tekemään eroa Henkkaan. Nopeasti myös naapurimaan kaverit tulivat selkä edellä vastaan, vaikka Kinahmi 1:sen poluilla pidin vauhdin hyvin kontrollissa menemättä lähellekään punaiselle. Vuosi sitten jouduin Kinahmin päällä todella pahasti jumiin virolaisten taakse ja nyt olin ehkäpä epäkohteliain koskaan pyöräilyurani aikana. Menin nimittäin tokaisemaan ensimmäistä miestä ohittaessani, että: "pääsenkö kohta ohitse, vai tulenko väkisin?" Eipä mennyt kauaa, niin kaveri ajoi leveämmässä mutkassa polun laitaan ja pääsin helposti Henkan kanssa jahtaamaan kärkimiestä. Pian myös kärkimies oli saavutettu, mutta kapea polku ei mahdollistanut ohitusta ennen ensimmäistä väliaikapaikkaa. Niinpä Eskolan huoltoon tulimme kolmikkona Taavi Selder, Henkka ja minä. Kusti tuli vajaan minuutin perässä.

Kinahmintie pyöritettiin kolmikolla rennon kovaa kohti kakkos-Kinahmia. Ennen ylämäen alkua (polulla) Taavi tippui porukasta ja pääsimme kävelyosuudelle Henkan kanssa pienellä erolla. Lastenvaunujen työntelystä oli näemmä ollut apua, koska kävely jyrkkään mäkeen sujui todella kevyesti. Jalat eivät menneen yhtään lukkoon ja pääsin hyvään ajorytmiin heti mäen päällä. Henkka seurasi lähietäisyydellä perästä ja ero kasvoi muihin nähden polkulaskuissa entisestään ja meno maistui - aijai, niin hyvältä! Hyvän ajofiiliksen lisäksi huolto toimi täydellisesti ja aina kun nestetankkaus pääsi juolahtamaan mieleen, niin uusi täysi juomapullo napsahti käteen. Matka eteni mukavasti, ohitimme nopeasti ensin Kalkkiruukin, sitten Lehtomäen - homma sujui kuin käsikirjoituksessa..

Jonkin verran Lehtomäen jälkeen on pitkähkö hiekkatiejakso. Sen päätteeksi reitti kääntyy oikealle alamäkeen viettävälle asfalttitielle. Tie on jonkin verran ennen Tuulivaaraa. Tällä asfalttitiellä minulle tapahtui epäonninen rengasrikko. Jostain syystä sisärenkaan prestan sielu oli irronnut ja jouduin reilun 40 vauhdista pudottamaan äkkiä vauhdin nollille isompia haavereita järjestämättä. Henkka ehti kysäistä, että onhan minulla sisärengas mukana, kunnes jatkoi vauhdilla matkaa eteenpäin. Itse koetin pitää fiiliksen hyvänä ja tehdä asiat sujuvasti pakettiin, että pääsisin jatkamaan matkaa mahdollisimman nopeasti. Onneksi vararengas ja minipumppu olivat mukana, sain pyörän ajokuntoon minipumppuiluun nähden nopeasti. Tietenkin minipumpulla oikeiden paineiden saavuttaminen on hidasta ja lopulta rengas jäi hieman liiankin pehmeäksi loppukisaa ajatellen. Pumpun kyljessä lukee "Pocketrocket" - ihan raketin lailla ei ilma tällä kertaa renkulaan mennyt.

Rengastyöt harmittivat hetken ja ajorytmin keskeytyminen vei kehon parhaan iskun hetkeksi mennessään. Lisäksi pehmeä eturengas sai minut varomaan laskuissa. Loppureitillä ajoin vain pyöreiden kivien yli ja aina keulimisilla piti varmistaa sopivan tasainen alastulopaikka eturenkaalle. Jotenkin ajo oli pehmeän puoleista ja halusin saada itseni tiimin vuoksi maaliin varmuudella. Loppumatkalla ohitin medilaserin Tähden ja ajoin kisan viimeisen huipun, eli Elgranden kovaa ylös mahdollisten muiden sippaajien saavuttamiseksi. Loppulaskussa nautin täysillä päästäen vauhdin pitkillä jarrutusväleillä hetkittäin todella kovaksi.

Pyörä toimi laskussa koko kisan tavoin täydellisesti ja toisaalta ajolinjaltaan loppulasku oli todella selkeä. Valitettavasti lisää selkiä ei enää tullut vastaan, vaan sija jäi maaliin tullessa viidenneksi.


Kunto menee oikeaan suuntaan ja nyt ajatukset siirtyvät kolmen viikon päähän xco SM-kisaan!

Mielenkiintoinen Tahko-juttu Hevoskuurin sivuilla: http://hevoskuuri.fi/pyoraily/4712-henri-ojala-ja-sini-alusniemi-60-kilometrin-voittajat-tahkolla

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Kaikki alkaa olla valmiina!

Enää yö, toivottavasti nukuttaa!

Fillarit esillä Rosen teltalla

Tänään osittain ja huomenna paremmin kisan jälkeen kisapyörät esillä Rosen teltassa Tahkon pihalla!

Auto pakattu ja matka alkanut

Nyt on jo nokka kohti Tahkoa. Muutaman helteisen yön jälkeen oli mukava nukkua viileämmässä mökissä. Pahimmat ukkosrintamatkin kiersivät mökin, joten unet eivät niiden suhteen häiriintyneet.

Huomenna tähän aikaan ollaan pitkällä kisassa. Ehkäpä jossain Kinahmi II:den ja Tuulivaaran välissä.

torstai 27. kesäkuuta 2013

TahkoMTB 2013 lähestyy - olen valmis!

Ylihuomenna lauantaina ajetaan vuoden yksi pääkisoistani, eli TahkoMTB 2013. Viimeiset kaksi viikkoa olen päässyt treenaamaan mieleni mukaan ja odotan kunnon olevan mukavassa nousussa. Viime viikko oli tärkeä määräviikko muutamilla tehotreeneillä kyllästettynä. Tunteja kertyi rapiat 18 joista valtaosa maastopyörällä. Sunnuntaina ajoin viimeisen tärkeän treenin, eli hämäläisen 60km pituisen Tahko-simulaation. Ennätysaikani parani muutamilla minuuteilla (nyt siis 2,26:50), vaikka keskisyke jäi laahaamaan 151 tasolle.

Tällä viikolla tärkeää on ollut ajaa sellaisia treenejä, että keho tietää lauantaina aamulla kovan kisan olevan edessä. Tämän viikon treenit ovat olleet seuraavat:
Ma: 33km kevyt pyörittely maasturilla
Ti: 70km/3h maasturilenkki peruskuntoa. Illalla kevyt 15km pyörittely
Ke: 77km/3h maasturilenkki. Muutoin pk:ta, mutta puolessa välissä Mikkelin Urpolan 10km maastotempona. Kierroksen ajoaika: 19:05.
To: Kevyt maasturipyörittely 33km/1h 15min.

Nyt siis ukko valmis Tahkolle. Samoin pyörät pestynä ja "Tohtori" odottaa malttamattomana lähtölaukausta lauantaina klo 09!

Nähdään Tahkolla - saa tulla juttelemaan!

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Sattumuksia, tapahtumia ja treeniä

Vietän täällä pk-teho-päiviä. Twitterin seuraajat ovat varmaan pysyneet kohtalaisen hyvin kärryillä tapahtumista, mutta kertaan asioita myös tänne blogin puolelle.

Laajavuoren kisassa näimme jälleen, että perustekemisen taso ei ollut minulla kohdallaan. Luulen tietäväni syyn. Taas on tarkasteltava kriittisesti oman peruskestävyyskunnon tasoa. Todennäköisesti vaihtelut kisavauhdissani johtuu siitä, että peruskunto ei ole tarpeeksi vankalla pohjalla. Niinpä otin tälle viikolle teemaksi peruskunnon kehittämisen. Toisaalta Tahko MTB on tulossa niin lähellä, että myös tehotreeneille on pikaista tarvetta.

Eilen oli pk-teho-päivä nro 1. Aamun ajeluun kuului kevyt maantiepyörittely 85km/2h45min. Illalla piti ajaa bianchi-cupin kisa Vantaan Vierumäellä. Sateen liukastama kisareitti oli minulle tällä kertaa petollinen ja pannutin jo toisella kierroksella eräässä kivikossa oikealle kädelle kivuliaasti. Nahkat rullalle ja isku myös olkapäähän. Ilta menikin sitten Korson ensiavussa ja kotimatka alkoi joskus klo 23 tienoilla.

Tänään aamulla käsi oli sen verran kipeä, että maastoon ei ollut asiaa. Jostain syystä otan muuten kaatumisissa aina osumaa oikealle puolelle kehoa. Sääressä on syvät lukkopolkimien arvet, polvessa kerran vuoteen irtoava syvä arpi, reidessä Seinäjoelta tuomisina tuotu "puukonviilto", nyt oikea käsivarsi on rei'illä ja myös huuli on oikealta puolelta kertaalleen halennut. Onneksi vasemmalla puolella otsassa on isompi kuhmu kuin oikealla tasoittamassa kokonaisuutta.

Mutta siis takaisin tähän päivään. Olkapää ei kestänyt maastapäin tulevia iskuja, joten päätin tiivistää päivän treenit yhteen lenkkiin. Maantielenkillä ajoin 50km pohjille ja menin Rastilaan tempoilemaan paikallisen kymppitempon. Ajofiilis oli kohtalaisen hyvä ja sain kauden oman ennätyksen ajettua. Aika 14:46 vaati 358 watin keskitehot. Kokonaisuutena lenkille tuli pituutta hitusen päälle 80km.

Huomenna torstaina on teemapäivien kolmas osuus. Aamulle olen sopinut hurjien paikallisten palomiesten kanssa muutaman tunnin pk-lenkin maastoon. Illalla on sitten ohjelmassa Hattulan metsässä pieni treenikisa. Toivottavasti huomenna tulee satanen täyteen maasturia ja pyörä kulkee myös illan treenikisassa!

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Laajavuoren MTB maraton 15.6.2013 - 6th kisaraportti

Vielä perjantaina, vain päivää ennen kisaa näytti siltä, että Laajavuoren maratonin lajiksi olisi maastopyöräilyn sijaan paremmin sopinut mutapaini. Ihan niin paha rata ei onneksi lopulta ollut, kun lauantain aamupäivä oli poutainen. Laajavuoren kisareitti on sateella todella tyly, kun ajettavat polkuosuudet muuttuvat puroiksi. Silloin erityisesti kisakalusto joutuu koville ja yhdellä kisalla pyörä kuluu puolen kuivan kesän verran. Näin ollen Laajavuoren kisa ei kuulu sateisena minun suosikkeihini, mutta koska se on niin sopivalla etäisyydellä Tahkosta, on paikalle aina saavuttava. Sadeherkkyyden lisäksi reitillä on parit mutapaikat, jotka eivät tuppaa kuivumaan koskaan.

En oikein osannut odottaa kisalta mitään, koska en tiennyt omaa iskukykyäni. Viikolla ajetut pari lenkkiä eivät olleet olleet erityisen lennokkaita, vaan kehossa tuntui olevan osa venttiileistä rajoitettuina. Joskus tuolla tuntemuksella pyörä kuitenkin liikkuu kisassa mallikkaasti, joten en ottanut asiasta enempää huolta kannettavaksi. Päätin nauttia kisasta ja olihan se hienoa päästä testaamaan omaa kuntoa ammattilaista (Veikkanen mukana) vastaan.

Ensimmäinen kierros sujui suunnitelmien mukaan. Pysyin helposti kärkiporukassa ja ylämäissä olo tuntui jopa vahvalta. Pyörä toimi loistavasti ja kevyttä jäykkäperää oli helppo pomputtaa parhaille ajolinjoille. Kärkiporukassa pyöri ensimmäisellä kierroksella 4-8 kuskia. Laajavuoren kisakierroksen loppuosan mutakohdissa ja ässämäessä syntyy aina eroja, ja niin tänänkin vuonna. Ensin mutakoissa kärkeen muodostui porukka: Veikkanen, Sohkanen, Kangaskokko ja allekirjoittanut.

 Kärkinelikko muodostuu, minä omilla linjoilla - Kuva: JYPS/Tuomo

Lopun nousussa Simo tipahti hetkeksi kyydistä ja kierroksen vaihtoon tulimme kolmikolla pienellä erolla takana tuleviin.

Toisella kierroksella meno kuitenkin tasaantui nopeasti ja hetkessä letkassa olivat mukana myös Kittilä, Viitamaa ja Holmberg. Kierroksen puolivälin tienoilla Veikkanen teki ratkaisun ja lähti rivakkaan irtiottoon. Perään säntäsivät myös Kittilä ja Kangaskokko, kun minun ja Simon oli vähän annettava periksi. Myös Viitamaa ja Jerkku olivat tippuneet vähän aikaisemmin Jussin revityksen kyydistä. Lopun mutakoille Viitamaa ja Jerkku saivat minut ja Simon kiinni. Niinpä kisan keulassa oli Veikkanen, kakkosporukassa: Kittilä ja Kangaskokko ja meidän nelikko taisteli tuossa vaiheessa sijasta 4. Toisen kierroksen loppuosan mutapätkillä tapahtui ensimmäisen kierroksen tavoin ratkaisuja ja tällä kertaa minua vastaan. Jäin pyörineni pari kertaa pahasti sutimaan Simon vetäessä letkaa hyvää vauhtia. Myös Viitamaa ja Jerkku pääsivät minulta karkuun ja jäin kierroksen lopun nousuihin yksikseni. Takaa seurasi yksi medilaserin mies, mutta en koskaan saa tietää, oliko se Tähti vai Repo.

Viimeiselle kierrokselle lähtiessä olin Jerkun ja Viitamaan kaksikkoa perässä 20 sekuntia. Jalat olivat jo vähän väsyneet, enkä pystynyt takomaan eroa kiinni. Jäin siis pyörittelemään omaa vauhtiani ja toivoin vähintään pitäväni sijoitukseni. Kierroksen alun hiekkatieosuuksilla en saanut kunnon iskua päälle millään ja sykkeet pyörivät alhaisissa lukemissa. Jossain kierroksen puolivälin paikkeilla kuulin eron olevan kärkeen liki neljä minuuttia ja edessäni ajaviin lähes kahden minuutin luokkaa. Ajoin mäet ja polkupätkät kovempaa, mutta tieosuuksilla passailin aina seuraaviin mäkiin voimia keräten. Jerkulla oli ollut epäonnea voimansiirron kanssa ja melko varma podiumsija muuttui siten keskeytykseen. Minä taas olin lopun Ässämäessä aivan nahat jaloista - lisäksi reisistä oli isot osat umpikrampissa. Pienellä ajovirheellä jalka olisi mennyt ihan lukkoon, mutta onneksi kengät pysyivät polkimilla ja pääsin nipinnapin maaliin.

Viimeinen ylämäki! Kuva: Outi Jussila

Maaliin kuittasin sijalla 6 - yli viisi minuuttia Jussille hävinneenä. Myös muille palkintosijoille eroa kertyi kolmisen minuuttia, mikä on todella paljon. Tiimikaveri Simo ajoi hienosti kakkoseksi ja Juide pokkasi kolmosijan. Tiukan kirikamppailun kolmossijasta kävi myös hiihtomies KooKittilä, mutta jäi niukasti neljänneksi. Viitamaa oli viides.

Kisan topit:

- Kisan ajaminen Jussi Veikkasta vastaan - ensimmäisellä kierroksella homma meni vielä hyvin
- Yllättävä sukulaismiehen tapaaminen kisoissa - terveisiä Markolle!
- Hyvä (oikeastaan pakollinen) treeni Tahkoa ajatellen

Kisan flopit: 

- Oma ajo kokonaisuutenaan väsynyttä
- Keskisyke 161 - luvattoman alhainen (Korsossa pari viikkoa sitten 173 vastaava aika)
- Mutapätkät kisareitillä

Ilta menikin sitten pyörän pesussa ja ajovaatteiden huuhtelussa. Sunnuntaiaamuna päätin ajella Laajavuoren mielestäni ja lähdin nautiskelemaan maantiepyörällä Hämeen asfalteille. Ajoin ehkäpä rauhallisimman lenkin koskaan ja sykkeet pysyivät koko matkan alle 130 lukemissa. Sunnuntain palauttavan lenkin data tässä:


Nyt alkaa viimeiset kaksi treeniviikkoa ennen Tahkoa!

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Habanero XCO 9.6.2013, Salo - podiumille

Tänään ajettiin huikea xco-kisa Salon Märynummella. Rata oli verrattain tekninen, mutta silti vauhdikas suurempien ylämäkien puuttuessa. Minusta tuntui, kun koko rata olisi ollut pelkkää alamäkeä. Kierroksen pituus oli rapiat 5 kilometriä ja kisassa rata kierrettiin kuudesti. Kovatasoinen ja haastava kisa siis!

Itselläni oli tänään vähän auringon pehmentämä tomaatti - olo, mutta onneksi ajo oli hetkittäin ihan mallikasta. Alamäissä olin pitkään pihalla nopeimmista ajolinjoista ja jäinkin kärkikavereille laskuissa aika reilusti.

Ensimmäisellä kierroksella jumituin alussa vähän pussiin taaemmaksi, mutta kierroksen päätyttyä olimme järjestyksessä: Henkka, Simo, allekirjoittanut ja seurakaveri Jerkku. Kisan edetessä sijoitukset tuntuivat jo asettuneen ja kolme kierrosta mentiinkin näillä askelilla. Taisi olla neljäs kierros menossa, kun Henkka oli joutunut kisan kärkipaikalta ketjun korjaushommiin. Niinpä Simosta tuli kisan johtaja ja minä valloitin kakkospaikan. Viides kierros alkoi näillä sijoituksilla. Pidin neljännellä kierroksella mielestäni ihan hyvää vauhtia, mutta yhtä-äkkiä viidennen kierroksen alussa Jerkku oli ilmestynyt kantaan. Tiesin heti, että Jerkulla on hyvä päivä tänään ja minun mahdollisuudet olisi peesailla aina maalisuoralle saakka. Pysyin melko hyvin kyydissä viidennen kierroksen ja Simokin alkoi näkyä edessä lähietäisyydellä. Ajattelin tuolloin vielä taistelevani vankasti kisan voitosta. Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä ero kärkeen oli vain muutamia sekunteja.

Putosin pian finaalikierroksen alussa maan pinnalle voittohaaveineni. Jerkku rullaili nopeasti Simon kiinni ja karkasi vakuuttavaan voittoon reitin ainoassa nousussa. Minä putosin kelkasta jo vähän aikaisemmin ja viimeinen kierros meni aika painimiseksi oman jaksamisen kanssa. Jerkku nappasi siis hienon voiton miesten sarjassa (laatuaan Jerkun ensimmäinen) ja Simo oli toinen. Minä saavuin maaliin kolmantena ja varmistin Hypylle kolmoisvoiton. Neljänneksi ajoi Medilaser-tiimin Vallu, jota on kiva nähdä myös täällä Suomen kisoissa pitkästä aikaa.

Tässä kisan tulokset:

1 Jeremias Holmberg HyPy 1:36:12
2 Simo Sohkanen TeamsSkins / HyPy 1:36:51 +0:39
3 Olli Miettinen TeamsSkins / HyPy / ROSE 1:37:12 +1:00
4 Valtteri Repo TeamMedilaser / P-P 1:37:47 +1:35
5 Perttu Pärssinen TeamMedilaser / P-P 1:41:00 +4:48
6 Pekka Niemi PoTa 1:43:42 +7:30
7 Juha Leinonen Vantaa 1:44:45 +8:33
8 Anders Blomster SV / Hi5Bikes.fi 1:45:56 +9:44
9 Olli Himanen CyclingElBurro 1:46:14 +10:02
10 Aki Kosunen TeamMedilaser / P-P 1:50:11 +13:59


lauantai 8. kesäkuuta 2013

Loppukirihuudot videolla - katso!

Torstaina Ahvenistolla kirikamppailu päättyi kirimiesten huutoihin. Tämä tapaus on tallentunut videolle. Video löytyy täältä. Kirikamppailu alkaa noin 50 sec kohdilta.

Huomenna Saloon XCO-kisaan! Tänään tuli lämmittelyksi vedettyä noin 65km maaston täyteinen lenkki Turengin ympäristössä. Olipa hienoa baanaa ja nyt on ukko sopivan sippinä huomista kisaa ajatellen. Tavoitteena silti top3- sijat. Nähdään huomenna Salossa Märynummella!

torstai 6. kesäkuuta 2013

KOH I NOOR-ajot 6.6.2013 ajettu - voitto

Ahveniston moottoriradalla palattiin minulle sopivaan päivärytmiin tänään torstaina. Voitto irtosi lopulta aikamoisen kiritaistelun jälkeen ja maaliviivaa ylitettiin kauniiden huutokarjumisten kera. Molemmat takareiden iskivät kramppiin jo 30m ennen maalia ja lennokas loppukiri jäi haaveeksi. Onneksi voitto irtoaa myös puolen pyörän mitan marginaalilla.

Moottoriradalla oli tarjolla taas kaikki seuraavat asiat:

- nautinto
- kunto kohosi
- voitit itsesi taas
- voitit muut taas
- superkesäinen sää
- huippu fiilis
- paljon kavereita samassa paikassa
- huippu rata vain meitä varten
- kadonneen hattiwatin arvoitus ratkesi

Olin tänään ylämäissä aktiivinen, mutta muualla vähän lapanen. Jokainen toki ajaa vahvuuksiensa mukaan. Kisan jälkeen oli hymy herkässä, kun kannustajat ja autokyyti kotiin oli vielä parkkipaikalla.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Korso MTB 64km 2.6.2013 - voitto

Tänään helteessä ajettiin KorsoMTB, joka ei tänä vuonna ollut enää maraton cupin osakilpailu. Päämatkana Korsossa lienee 96km, mutta matkavaihtoehtoina ovat myös 64km ja 32km. Itse ajoin 64km, joka näytti myös olleen suosituin matkavaihtoehto kaikkien osallistujien näkökulmasta.

Sää oli huikea auringon paistaessa täydeltä terältä ja lämpötilan ollessa liki 30 astetta varjossa. Lämmöstä huolimatta kroppa toimi tänään paremmin kuin aikaisemmin tänä vuonna. Kaksi tasaista kierrosta (molemmat a' 1h10min sis. asfalttisiirtymän maalialueelta) oikeuttivat kisan voittoon ajalla 2:20;16. Sarjojen yhtäaikainen lähtö teki kisan seuraamisen vähän hankalaksi. Varsinkaan 96km kuskit eivät aina tuntuneet tietävän, että seassa on myös meitä 64km ajajia. Täytyy nostaa hattua kaikille pitkän matkan kiertäjille, koska sää oli tänään äärimmäisen raaka yli 3,5 tunnin maksimivetoon. Minä olin oikein tyytäväinen siihen, että sain suunnata maaliin kahden ajetun kierroksen jälkeen. Reilu litra juotua urheilujuomaa on melko vähän näin pitkään kisaan ja paino oli varmasti monta kiloa vähäisempi kisan jälkeen kuin startissa.

Ensimmäisen kierroksen ajelua - Kuva: Jarkko Pohjola
Ajoseuraa kisan aikana sain lähinnä Riivosta. Ensimmäisellä kierroksella kärkiporukassa oli väkeä enemmän, mutta ihan kierroksen lopussa Henkka pääsi täyttömäessä karkuun, kun me muut rullattiin mäki todella rauhassa ylös. Toiselle kierrokselle lähtiessä ero kärkeen (yksinäiseen Henkkaan) taisi olla jo pari minuuttia. Riivon kanssa miehitimme starttiryhmän (96 ja 64km) sijat kaksi ja kolme. Minulla Korson kisa oli tärkeä treeni, joten en lähtenyt valtoimenaan räjäyttämään jalkojani ennen aikojaan. Maltoin ajella Riivon todella vahvan vedon kyydissä tiepätkillä ja samoin poluilla. Välillä hirvitti ajatella, että Riivolla on vielä yksi kokonainen kierros enemmän ajettavana ja mies tuuppaa vetomiehenä ihan älyttömillä tehoilla eteenpäin.

Riivo kanttaa, minä peesissä - Kuva: Jarkko Pohjola

Toisen kierroksen puolivälissä, juuri ennen huoltopaikkaa, löysin itseni yksin sijalta kaksi. En mielestäni lisännyt vauhtia juurikaan, mutta takana ei yhtä-äkkiä näkynyt enää ketään. En ole varma, että tapahtuiko Riivolle jotain, koska ajattelin hänen olevan heittämällä peesissäni. Polkuosuuksilla pystyin pitämään kohtalaisen hyvän intensiteetin päällä ja ero Henkkaan pysyi 2-3 min haarukassa koko kierroksen ajan.

 Yksinäistä menoa toistelta kierrokselta - Kuva: Jarkko Pohjola

Ainoastaan täyttömäkeä edeltävä hiekkatieosuus oli minulle toisella kierroksella myrkkyä ja olin jo valmis päästämään takana tulevat puhkomaan tuulta. Ehdin lopulta juuri ja juuri ennen Kaupin miehiä maastoon ja täyttömäellä lisäsin eroa taaksepäin. Lopun poluilla oli pientä väsymystä havaittavissa, mutta maaliin saavuin varsin hyvävoimaisena. Erot ovat Korsossa todella pienet näin kuivalla radalla. 64km matkalla pokkasin voiton vain reilun minuutin erolla Pekka Niemeen. Maalin tullessani sattui hauska tapahtuma, kun maalin toimitsijat kyselivät, että oliko minun ajoni jäänyt kesken. Tuohon jouduin vastaamaan, että kyllä minä tietääkseni tänään maaliin ajoin ja voitin tämän kahden kierroksen setin.

Vaikka peesailin kisassa melko paljon (1,5 kierrosta), sain kehon toimimaan lähelle liimiittejä tänään. Kisa-ajan 2h 20min keskisykkeeni oli 173, joka on minulle kova lukema. Maksimisyke minulla on noin 186, joten kynnyssykkeet ovat jo nyt hyvällä tasolla. Nyt pitää vain saada lisää tehoa samoille sykelukemille, niin johan alkaa näyttää hyvältä.

Kesän virallinen treenijakso alkaa huomenna maanantaina. Nyt on aikaa ulkoilla, joten odotukset kunnon kehittymiseen ovat korkealla. Tulevalla viikolla on kaksi loistavaa kisaa tulossa, kun torstaina ajetaan Ahvenistolla tunnin maantiekisa ja sunnuntaina odottaa todellinen XCO-kisa Salossa. Molemmat kisat on niin lyhyitä, että voisin koettaa ajaa niissä vielä vähän enemmän tosissaan..

Tässä vielä Korson kisan Tracker-data: