perjantai 25. helmikuuta 2011

Harjoitusfilosofiani – Osa III – oma harjoitteluni 1/2

Unelma-ammattini on pienestä pojasta lähtien aina ollut ammattiurheilija. Valitettavasti en ole kuitenkaan koskaan voinut panostaa tähän suurimpaan intohimooni aivan kaikkea. Realistisesta luonteestani johtuen en ole voinut tavoitteissani olla niin itsekeskeinen, että olisin seurannut sokeasti unelmaani vaarantamalla tulevan perheeni toimentulon sillä, että rajojeni löytymisen jälkeen olisin jäänyt aikanani aivan tyhjän päälle.

Urheilu on kuitenkin aina ollut päivittäisessä tekemisessä minulle aivan valtavan tärkeää. Alle kymmenen vuoden ikäisestä lähtien päivien vapaa-ajat ovat menneet enemmän tai vähemmän urheilun merkeissä. Pikkupoikana harrastetut sadat ja tuhannet tunnit eri lajien parissa on luonut hyvän pohjan aikuisiän pyöräilylle. En ollut ala-asteella erityisen lahjakas liikkuja, mutta ehkäpä sitäkin sitkeämpi. Ensimmäisen Savonia-hiihtoni (40km) hiihdin ollessani 8 tai 9-vuotias. Halusin aina kaikissa lajeissa koulujenvälisiin kilpailuihin ja liikuntatunneilla halusin olla kaikissa lajeissa mahdollisimman hyvä. Pyöräily vei minut mennessään 13-vuoden iässä, sen jälkeen olen halunnut olla aina vain parempi pyöräilijä.

Pyöräilijän harjoittelu minun tyylilläni:

En ole ikinä rytmittänyt harjoitteluani tarkasti. Mikään aika viikosta, kuukaudesta tai vuodesta ei ole ollut sellainen, etteivätkö lenkit voisi olla pitkiä tai vaihtoehtoisesti intervalleja sisältäviä. En harjoittele nykyään, niin kuin en tehnyt lapsena/nuorenakaan, massiivisia tuntiharjoitteita.

Peruskuntoharjoittelun merkitystä ei kuitenkaan sovi lainkaan vähätellä. Minulle peruskuntoharjoittelu on kahdessa mielessä tärkeää. Rauhallisesti ajetut/hiihdetyt tunnit mahdollistavat kovien treenien ja kisojen ajamisen huippukuntoon pääsemiseksi. Toinen tärkeä seikka on rasvojen energiasaannin tehostaminen ja ylläpito. Kovassakaan kunnossa ihminen ei pääse mihinkään ensimmäisen 1,5 tunnin jälkeen, jos energiansaanti rasvoista ei toimi.

Ärsykeriippuvaisen kehoni johdosta tarvitsen jatkuvaa harjoittelua. Tämän olen huomannut siinä, että jo parin tai kolmen päivän tauko aiheuttaa urheiluuni merkittäviä ongelmia. Minun elimistöni kehittyy nopeasti ärsykkeistä, mutta samoin se rapistuu hetkessä ärsykkeiden vähentyessä. Jos satun lepäämään viikon verran ilman harjoittelua, menee minulta ainakin viikko siihen, että urheilu onnistuu sillä tasolla, minkä olin saavuttanut ennen lepojaksoa.

Niinpä lähtökohtaisesti ajattelenkin seuraavasti: ärsykkeitä voi aina antaa mielensä mukaan, koska elämään tulee väistämättä erilaisia lepojaksoja. Näitä aiheuttavat muun muassa seuraavat tekijät:

- ihminen on perusolemukseltaan laiska (esimerkit: 1. lähden kovaan treeniin, treenin jälkeen voi itseltään kysyä; teinkö kovissa vedoissa kaikkeni? –harvoin vastaus on: ”kyllä varmasti” 2. Joskus työpäivän perään nukahdan sohvalle ja treeni jää siltä päivältä kokonaan tekemättä)
- ajankäyttöongelmat (työt on tehtävä, ruokaa syötävä, perhe- ja kaverisuhteita on pidettävä yllä)
- talven kovat pakkasjaksot/ huonot ajokelit kesällä aiheuttavat väistämättä lepojaksoja

Harvoin harjoitteluni on täysin ongelmatonta. Aikataulutuksen ohella myös harjoittelun ainainen vapaamielisyys syönee väistämättä vankkaa perustyötä, jota pyöräily yleensä vaatii. Minulla ei ikinä ole ollut itselleni selkeää harjoitteluohjelmaa. Tästä johtuen minulle ei ole kertynyt myöskään koskaan selkeää kokonaista treenivuotta, jolloin tekeminen olisi ollut jatkuvaa ja loogista. Onnekseni mutu-tuntuma on ainakin tähän mennessä toiminut vielä hyvin.

Tämä teksti venähtää jälleen liian pitkäksi. Niinpä tämä jää oman harjoitteluni ensimmäiseksi osioksi. Toinen osa saa luvan sisältää selkeämpää ajatusta harjoitteluni vuosirytmistä (tai sen puuttumisesta).

2 kommenttia:

  1. Oliskos sitä dataa nähtävillä jossain?;) Elikkä harjottelupäiväkirja tai vastaava kiinnostaisi..

    VastaaPoista
  2. Kiitos asiallisesta kommentista! Valitettavasti minulla ei ole tallessa mitään aikaisempien vuosien harjoittelusta (omaa muistia lukuunottamatta).

    Pistin tuonne vasemmalle reunalle osion: "Miten harjoittelin tänään?". Tulen päivittämään tuota aina silloin tällöin.

    VastaaPoista

Maltatko vielä kirjata kuvan tekstin, niin tiedän sinun olevan ihminen