perjantai 30. huhtikuuta 2010

Hyvää vappua!

Näin sitä ollaan taas Suomessa ja Mallorca on nyt ensi kertaa nähty. Vappu olikin jo ehtinyt käyntiin, joten ei muuta kuin oikein hyvää vappua kaikille! Harmittavasti vappupäivä sattui tänä vuonna viikonlopulle, joten ylimääräistä treenipäivää ei nyt suotu.

Pitääpä tehdä pientä raporttia Mallorcan kuulumisista lähipäivinä. Huhut kertovat, että Mallorcalla olin flunssassa, kiipesin Sa Calobran nousun aikaan X.XX, tein pisimmän pyörälenkkini elämässäni ja vaikka sun muuta. Näistä lisää siis hieman myöhemmin.

Ensimmäiset kisatkin kolkuttelevat jo viikon päässä. Mitkä ovat tavoitteet ja kuinka viimeistelyt on menneet? Ehkäpä tältäkin osin on jotain uutta kerrottavaa..

torstai 22. huhtikuuta 2010

Leirisuunnitelmat tuhkaksi?

Täällä elellään varsin jännittäviä aikoja elämäni ensimmäisen etelän leirin suhteen. Huomenna klo 07 pitäisi nimittäin lähteä lento kohti Mallorcaa, jossa olisi tarkoitus viettää aikaa viikon verran treenaillen. Nyt kuitenkin Islannin tuhkapilvi tulee ratkaisemaan reissun kohtalon ja saa nähdä onko vielä tulevana viikonloppuna Mikkeli maapallon eteläisin paikka, jossa olen fillarileiriä viettänyt.

Niin no, olenhan minä taas täällä etelässä, eli Mikkelissä, joten kai tätä voidaan jossain määrin etelän reissuksi nimittää.

Nyt siis jännitellään, että onnistuuko matka vai ei. Jos ei onnaa, niin koitan ottaa yhteyttä Turkuun päin ja päästä mukaan viikonlopun Turun maantiestartteihin lauantaina ja sunnuntaina. Voi kyllä olla, ettei mattimyöhäisiä kisaan enää tässä vaiheessa hyväksytä mukaan.

Edittiä:
Klo 19:00 torstaina näyttää siltä, että reissu onnistuu sittenkin! Eli Mallorca ja hotelli Brasilia kutsuu ja näin ollen meikäläisestä ei kuulune mitään reiluun viikkoon. Katsotaan sitten toukokuussa, mitä reissusta on jäänyt käteen (tai pyöräilijänä paremminkin jalkoihin.

Suomessa pyöräileville henkilöille kireitä ketjuja ja hyvältähän säät näyttävät täälläkin päin!

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Treenikysely on päättynyt!

Jep, eli treenikysely näyttää päättyneen. Kyselyhän oli pystyssä siksi, että saadaan hieman pohjustettua minun treenifilosofiaa. Oikea vastaus kyselyyn on tuo ensimmäinen vaihtoehto, eli alle 10 lenkkiä. Kun kirjoitin viime viikolla "satasta pukkaa" kirjoituksen, niin se oli elämäni kymmenes yli 100 km yhtämittainen pyörälenkki. Kyselyä aloittaessa lenkkejä oli alla yhdeksän kappaletta. En ole vielä koskaan ajanut yli 140 km pituista lenkkiä.. noh, se tulee viimeistään maantie SM:ssä Sulkavalla (kisamatka 197 km).

Jos kaikki väärin vastanneet tulevat ajamaan tänne seuraavan 100km lenkin, niin saadaan 42 henkilöä mukaan; eli aika reilu yhteislenkki aikaiseksi. Olispa muuten mainiota ajaa isolla porukalla lenkkiä Joensuussa. Viime vuosina yli viiden henkilön lenkit on ollut aika tiukassa ja itsekin ajelen treeneistä varmaan 95% itsestäni.

Se, miksi satasia ei täällä päässä minulle ole hirveän montaa elämän aikana kertynyt, johtunee vahvasta maastopyöräilytaustasta. Yleisesti pidän myös hieman vauhdikkaammista lenkeistä, jolloin tiettyjen kilometrien kerääminen ei ole erityisen oleellista.

Tässä muutamia syitä miksi satasia ei minulle jostain syystä kerry:

- Maastopyöräilykisat ovat yleensä kestoltaan n. 2,5 tuntia. Tällöin kestoltaan saman pituinen lenkki (tai 30 min enemmän) treenissä riittää, joten matkaksi jää 60-80km.
- Kisoissa pärjää yleensä paremmin ajamalla kovaa tuon 2,5 tuntia, kuin ajamalla hiljaa vielä maalin jälkeen tunnin verran
- Harjoittelen hyvin harvoin maantiepyörällä (esim kesällä 2009 alle 10 kertaa); tällä pyörällähän satanen tulisi mittariin melko helposti
- Suosin hyvin pitkälle erinäisiä vetoja lenkin aikana. Koskaan ei ole kielletty ajamasta kovaa; tosin koskaan ei ole pakko ajaa kovaa -> päivän fiilis ratkaisee
- Yksin ajaessa 95 km vastaa jo 100 km lenkkiä. :) Oman naaman taakse ei pääse peesiin
- Työpäivän jälkeen yli 100 km lenkki vie aika myöhään, sitä paitsi talvella 70-80 km on jo ihan hyvin
- Olen pysähtynyt lenkillä kahville myös alle 10 kertaa elämässäni, pitkillä lenkeillä käydään kahvilla; koska en käy kahvilla, ei tarvitse ajaa pitkää lenkkiä :)

Tällaista tällä kertaa. Mä alan jo suunnitella tota "väärin vastanneiden-yhteislenkkiä".

maanantai 19. huhtikuuta 2010

IJJP

Me taidetaan Tiaisen Samin kanssa edustaa nykyään IJJP:tä (Itäisen Joensuun Julkisuudenkipeät Pyöräilijät). Jäätävää tarinaa ja uskomattomia tavoitteita voi käydä lukemassa tästä ja kuuntelemassa täältä .
Noh, nyt ainakin motivaatiota treenata piisaa seuraaviksi kuukausiksi, koska tavoitteet on isketty pyötään ihan julkisissa medioissa.

Kokemukset polkupyörien "formulaykkösistä" taitaa olla vieläkin kertomatta. Taidanpa säästellä aihetta vielä vähän aikaa, ja puida kokemuksia sitten hieman myöhemmin.

Tuosta Treeni-kyselystä ajattelin, että jos ei tule 50 vastausta, niin harkitsen vakavasti treenijuttujen kertomista jatkossa. :)

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Kevätkauden avajaiset maastossa!

Kyllä vain, eilen se sitten vihdoin tapahtui. Ensimmäiset metrit kuivalla maastopohjalla nimittäin ja jälleen Suomen kevät näytti parhampia puoliaan sään muodossa. Joensuussa ehkäpä ensimmäinen reitti, joka keväisin sulaa ajokuntoon on Ukonharju Lehmossa. Reitti on reilun kilometrin mittainen ja myötäilee vaihtelevaa polkua pitkin harjun päällä. Polku on hyvin selkeäpiirteisesti ajettavaa, mutta muutamat jyrkät mäet ja lukuisat terävät kivet voivat vaikeuttaa etenemistä hiukkasen.

Ukonharju on reitti, jonka ansiosta aikaisempinakin vuosina olen päässyt hyvään fyysiseen maastokuntoon. Näin ollen voi hyvin olla, että myös tänä keväänä seuraavat päivät menevät hyvin pitkälle kyseistä harjua hyödyntäen.


Uusi MSC maastopyörä oli samantien reitillä kuin kotonaan. Jyrkät mäet kiivettiin vauhdikkaasti ja jousituksenkin puolesta kaikki pelittää niin kuin pitääkin. Pyörän keveys todella tuntuu jyrkissä nousuissa ja kiihdytyksissä. Jousitus hoitaa hommansa kivikkonousuissa ja perä pysyy hyvin maassa, jolloin kuski voi keskittyä nopeimman ajolinjan seuraamiseen.

Fillariin on osapuolelle jo nyt tehty pientä päivitystä esimerkiksi kampiosastoon. Kunhan kevät tästä menee eteenpäin, niin MSC saa viimeisetkin kisaosat itseensä kiinni. Sinänsä erityisen paljon tässä pyörässä ei päivittämistä osapuolelle ole syytäkään. Tykkään MSC:n tyylistä rakentaa kisapyöriä; ensin pistetään laadukas runko, iskarit ja hyvät kiekot kiinni (nämä ratkaisevat sen, millainen fillari oikeasti saadaan aikaiseksi). MSC:ssä myös putkiosat ovat aivan viimeisen päälle ja vain voimansiirto oli hyvällä XT-tasolla. Tavallisesti pyörämerkit rakentavat pyörät niin, että runko ja kiekot on mitä sattuu, mutta takavaihtajaksi laitetaan esimerkiksi shimpan XTR, jotta asiakkaat menevät "halpaan" koko pyörän hyvyydestä. Nopean ja kisakykyisen fillarin rakentamisessa on kuitenkin kyse hieman useammasta asiasta kuin pelkästä takavaihtajasta.

En toki tarkoita, etteikö maailmassa olisi useita hinta-laatusuhteeltaan hyviä ostoksia myös pyöräpuolella. Kannattaa kuitenkin hieman katsoa, mihin rahansa sijoittaa. Fillaroidessa juuri pyörivien massojen (esim. vanteet ja renkaat) toiminta ja keveys ovat usein avainasemassa ainakin tasamaata ja ylämäkiä tahkoavilla fillaristeilla.

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Treenausta lähes tosissaan

Olen ollut tässä hieman huolestunut viimeisinä päivinä. On varmaan niin, että treenauksestani on saanut tätä blogia lukiessa aivan vääränlaisen kuvan. Osa lukijoista varmaan ajattelee, että täällä päässä ei treenata aina aivan tosissaan ja pipo kireällä. Noh, tämähän on sitten aivan väärä käsitys. Kyllä täällä treenataan ja tässä hieman peruslenkin tapahtumia.

Ensin haastetaan vakioilmeellä muita pyöräilijöitä mukaan ajelemaan..

..tosin huonolla lopputuloksella (niin kuin aina). Joten todetaan, että "taas ajetaan yksin". Hetki meneekin sitten oikein mukavasti..

..ja välillä ajellaan ylämäkiäkin ihan tosissaan (eri tekniikoilla tottakai)..


..jossain välissä aletaan kuitenkin ajelemaan kameraa päin (näin käy kyllä ihan jokaisella lenkillä)..

..samalla on helppo todeta, kuinka nykyaikana henkilön silmistä nähdään kaikki ne unettomat yöt, joita stressi aiheuttaa. Lopuksi sitten syödään pyöriä, jolla lenkki on tehty:


Että semmosta; sanattomaksi vetää.

Tuosta "lenkkikyselystä" ajattelin muuten niin, että kaikki väärin vastaavat saavat tulla ilmaiseksi ajelemaan Joensuuhun seuraavan satasen toukokuun alussa. Miltäs kuulostaa? Näyttää ainakin siltä, että saadaan jo kohtalainen yhteislenkki aikaiseksi. :)

Olen muuten tässä pari päivää jo päässyt ajamaan polkupyörien "Formulaykkösellä" ja maastokausikin tuli avattua tänään lauantaina. Näistä lisää huomenissa!

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Satasta pukkaa

Tänään oli sitten treenivuorossa jälleen yksi satanen pistettäväksi plakkariin. Utran maantieässä Sami Tiaisen kanssa pyöriteltiin maantiepyörillä 115km/3:45 vakiolenkkiä hyödyntäen (Rantsikka-Utra-Lehmo-Puntarinkoski-Huhmari-Sotkuma-Käsämä-Liperi-Ylämylly-Onttola-(melkein)Puntarinkoski-Lehmo-Koti). Keskisyke 127 ja kaloreita paloi jo aika paljon. Nyt pystyi sitten hyvillä mielin vetämään taas ihan kunnolla ruokaa, että huomenna ollaan taas iskussa.

Näillä eväillä energiaa piisaa; eli Pizza pojilta haettiin aluksi "pieni" pizza (ruokapöytä on sitten ihan normaalikokoinen, eli 80 cm leveä):

Harvemmin on maha muuten ollut täynnä jo 1/8 osasta pizzaa. Noh, mutta eihän jälkiruokaa voi unohtaa! Kääretorttukahvit ja sitten vielä vähän namia:

(Oikeasti nämä ei nyt ihan päivittäiseen urheilijanravintooni kuulu, joten palauttelussakin näihin kannattaa suhtautua varauksella.) Onhan pyöräilyn hienoja puolia kuitenkin se, että kovalla kalorikulutuksella "joutuu" syömään vähän paremmankin makuisia ruoka-aineita. :)

Alun pitäen piti vielä tänä iltana käydä hieman tempoa koittamassa, mutta rajansa kaikella. Lepo oli ehkäpä parempi vaihtoehto tähän paikkaan. Näillä treeneillä ja eväillä toivotaan, että kunto lähtee nousuun ja ollaan sitten toukokuun alusta lähtien edes kohtalaisessa kisakunnossa.

Kiekkotestausta

Kokonaista aika-ajopyörää odotellessa on hyvä testata muita varusteita, jotka tällä hetkellä on jo projektin puitteissa hallussa.

Tänään oli vuorossa kiekot. Liimailin eilen ensi kertaa elämässäni tuubirengasta vanteelle (Trigonin takakiekko). Aika suoraan rengas taisi asettua ja koelenkin perusteella saattaa jopa pysyä päälläkin. Tulihan tuosta Feltistä jo aika tuunatun näköinen.. ei taida olla enää ihan yhteislähtö-kunnossa:


Pienten kiihdytysten ja vauhdin ylläpidon perusteella tuntuu siltä, että kyllä kiekoilla taitaa olla aika paljon vaikutusta kovemmissa vauhdeissa. Tokihan hyvillä kiekoilla, ominaisuuksien lisäksi, saadaan vielä plasebo-vaikutus mukaan. "Eihän huippukiekoilla voi hiljaa ajaa..".

Nyt sitten odotellaan vielä oikeaa tempopyörää alle ja sitten vain kaikki varusteet niskaan ja kokeilemaan tämän kesän vauhteja!

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Kysely avattu!

Blogiteksteihin on toivottu, että ne liittyisivät hieman enemmän harjoitteluuni. No, tämähän käy oikein hyvin!

Ajattelinkin aloittaa aiheen ihan tuollaisella kyselyllä (löytyy tuosta oikealta), jotta saadaan hieman näkökulmaa tämän miehen harjoitusfilosofiaan. Ei muuta kuin rohkeasti vastaamaan! Vajaan viikon päästä kerrotaan sitten oikea vastaus.

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Johan on aikoihin ajettu, tilannepäivitys

Noniin, nostetaanpa aika-ajoprojektia hieman muistiin. Ja tietenkin, kun aletaan temposta puhua, niin pitää nostaa heti watit asialistalle. Se, mitä minä wateista tiedän rajoittuu hyvin pitkälle muumeista tuttuihin hattiwatteihin, joten en voi sanoa olevani alan asiantuntija.

Sitten asiaan. Ajattelin eilisen "kuntotestin" sijoittaa tänne tempopuolelle sen omalaatuisen luonteen johdosta (kuvaus tuossa hieman alempana). Ja sinänsä lupailin kertoa tuloksia vain, jos kunto olisi kohdallaan, joten tämä nyt on siinä ja siinä..

Noh, kai sitä voi hieman paljastaa; eipähän sitä huhtikuun alussa voi mitään aivan uskomatonta kuntoa odottaa.. ainakaan minulta. :)

Testi oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että Velotroniin (eli tämä pätevä laite, joka ainakin wattien puolesta pitäisi olla erittäin tarkka ja ajotuntuma muutoinkin pesee ainakin Tacxit) säädettiin testi/treeni, jossa aloitettiin ensin lämmittelyajolla, joka kesti 20 minuuttia. Lämmittelyssä watit nousivat portaittain 170, 180 ja 200 wattiaa about 6,5 minuutin välein. Suoraan lämmittelystä iskettiin sitten koneeseen 350 wattia ja sillä tasolla ajettiin niin pitkään kuin ukko jaksoi. Oli muuten kohtalaisen rankka testi ainakin henkisesti. Sanotaan, että jo 10 minuutin kohdalla alkoi tulla hieman epämielyttävä olo.. Kaikkiaan taisin jaksaa ajaa noin 21 minuuttia, kunnes annoin periksi.

Mitä tuo sitten käytännössä tarkoittaa?

Minä en tiedä ainakaan mitään muuta, kuin pahalta tuntui ja ihan kuin ei olisi kulkenut mihinkään. :)

Noh, maantiepyöräilyn avauskisan voittaneen matemaatikko-Tiaisen mielestä ei nuo ihan kehnoimmat tulokset olleet. Ana-kynnyksellä watteja saattaisi piisata noin 330-335, joten huhtikuu ja pieni testiaamun vauhtileikittely huomioon ottaen ihan kohtalaiset lähtökohdat kesää ajatellen.

Mutta kyllähän tässä siitä lähdetään, että kesällä vedetään samoilla wateilla aika paljon pitempään. Saa nähdä, kuinka ukon käy.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Opinnot lähenee loppuaan..

..ja sehän tietää vain yhtä asiaa. Vihdoin pääsee keskittymään työpäivän jälkeen kilpailijan kannalta siihen tärkeimpään asiaan, eli treenaukseen!

Gradu on tosiaan menossa viimein lopulliseen palautukseen ja tämä tapahtunee joko huomenna tai ylihuomenna. Tämä viikko muutoinkin on (pääsiäisestä lähtien) mennyt aika tiiviisti kyseistä ihanuutta väänteässä. Nyt sitten vihdoin näkyy tunnelin päässä valoa ja jopa aika kirkasta sellaista. Treenaukseen tämä tarkoitti sitä, että keskiviikosta aina lauantaihin saakka tuli opintojen takia treenitaukoa. Tämä taas johti siihen, että elimistö oli aivan totaalisen pihalla eilisellä fillarilenkillä, ja sykkeet pomppi ihan minne sattuu. Harvemmin on tullut luumuiltua ilman liikuntaa noin pitkää aikaa putkeen ja elimistökin oli asiasta ihan ihmeissään.

Tänään on edessä hieman kuntotestiä Velotronilla (joka on muuten aika pätevä laite näihin wattitestaushommiin...) ja siitä sitten nähdään, millä tasolla ukko nyt on. Samalla tullaan näkemään se, että paljon aamun pieni "vauhtileikittely" maantiepyörällä vaikuttaa tuloksia alentavasti.

Mikäli olen testin mukaan edes teoreettisesti kunnossa, niin ehkä jopa kerron jotain tuloksia täälläkin; tätä tosin hieman epäilen. Tätä perustellaan sillä, että tuli levättyä nuo neljä päivää. Ja kaikkihan tiedämme, että ei se kunto lepäämällä kohoa. Muutoin Suomessa oli aika älyttömän paljon uskomattoman kovakuntoista porukkaa.

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Pääsiäisajelut 2010

Tänään oli lihaksisto jo hitusen parempi pitkänperjantain sulkapalloiluista ja armottomasta lihasjumista. Ei muuta kuin MSC alle ja pihalle, mukavaa oli! Vaihtelu virkistää, joten joka toinen kilometri ajeltiin takarenkaalla...

...ja joka toinen eturenkulalla:

Tai no ainakin melkein. Mutta eihän sitä kevyttä peliä pystynyt pitämään maantasalla, kun väkisinkin nousee ilmaan..

Joku oli varmaan tehnyt källin ja pistänyt ihan heliumia renkaisiin. Välillä oli niin kevyttä menoa, että ukkokin nousi pyörän mukana ilmoihin.

Kikkailu ja kaikki muukin ajelu fillarilla on keväällä loistavaa ajotekniikkaa kehittävää toimintaa. Ei muuta kuin kaikki maasturit tai joku muu fillari alle ja nauttimaan hienoista kevätkeleistä!

Eilen oli sitten ohjelmassa maailman kipeimmillä pohkeilla ajelua maantiellä. Oli muuten Feltti kevään ensi kertaa ulkona ja ihan totisessa touhussa. Tuntuupi ihan pätevältä laitteelta ja ainakin eilen oli vaikea ajaa alle 30 km/h, vaikka kovasti yritettiin.

Tiet oli jo pääosin kuivassa kunnossa ja lämpötilakin hipoi melkein + 10 celsiusta. Uskomattoman hienoa touhua.



Maantiepyörällä ajellaan tähän aikaan vuodesta hieman pienemmillä vaihteilla, että polkemistekniikka saadaan taas kuntoon. Toki, jos voimaharjoittelua on ohjelmassa, niin isommatkin vaihteet tulevat kysymykseen. Kyllä kevät on hienoa aikaa!

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Blogitekstien sisällöstä

Olen tässä viimeaikoina hieman miettinyt, että kuinka tämä blogin pitäminen on näin alkuun onnistunut. Seikkaa, että onko teksteissä mitään järkeä, on vaikea arvioida näin itse, blogitekstien kirjoittajana. Niinpä ajattelin kysäistä asiaa teiltä, arvoisat tämän blogin seuraajat ja lukijat.

Ottaisin mielelläni vastaan palautetta siitä, että mitä tätä blogia lukevat ihmiset tältä blogilta odottavat. Eli mitkä tekstit ovat olleet kiinnostavia, mitkä taas eivät? Halutaanko täällä lukea treenaamisesta, ravinnosta, pyöristä, varusteista, kilpailuista tai esimerkiksi pyöräilystä yleisemmin? Entäpä mikä on suhtautuminen kuviin tekstien yhteydessä, lisää vai kokonaan bänniin?

Ei muuta kuin rohkeasti laittamaan palautetta joko kommenteilla tai vaikkapa suoraan maililla!