Mikä tekee cyclocrossarista maastokelpoisen? Tällainen
mielenkiintoinen keskustelusäie on meneillään fillarifoorumilla. Pääosin
vastaukset painottuvat siihen, että kuski on ainoa tekijä, joka vaikuttaa
asiaan. Itse olen pohdiskellut asiaa hieman syvemmälle ja minulle ei riitä se,
että crossarilla pääsee maastossa ilman jalkakosketuksia. Kisapuolella
vaatimuksena on se, että crossari on maastossa lähes yhtänopea kuin ihan oikea
maastopyöräkin. Nyrkkisääntönä olen
tässä asiassa pitänyt sitä, että perinteisellä 90-luvun xc-radalla crossarilla
saisi tulla maksimissaan minuutin verran takkiin omaan maastopyörällä ajettuun
aikaan verrattuna.
Crossarin soveltumista maastoon helpottavat ainakin
seuraavat asiat:
Geometrian pitää passata kuskin ajotyyliin sen verran, että
se ei ole esteenä maastossa etenemiselle. Jyrkissä mutkissa varpaiden ei
mielellään tarvitsisi osua eturenkaaseen, keulan nostaminen on oltava
vaivatonta, alaotteelta ajon on oltava luonnollista ja crossarilla on myös
kyettävä hyppäämään erilaisten esteiden yli yllättävissä tilanteissa.
Pyörän geometria ei kuitenkaan yksin riitä nopean vauhdin
kiihdyttämiseen ja ylläpitoon maastossa. Pyörän kokonaisvaltainen toiminta on metsän puolella
ensiarvoisen tärkeää. Crossarin välitykset eivät tarjoa lähellekään niin
keveitä vaihteita kuin maastopyörästä löytyy. Suuri vannekoko ja
rataskombinaatio (esim. edessä 36/ takana 28) vaativat, että pyörällä on riittävästi vauhtia
aina maastossa ajettaessa. Tässä tietenkin kuskillakin on suuri rooli ja se on
sitten ajajasta kiinni, kuinka jyrkkää nousua tuollaisella vaihteella kykenee
vielä maaston puolella kiipeämään.
Crossarin kriittiset vauhdinpudottajat maastossa:
Renkaat – kapeilla renkailla tykittely yli terävien kivien
aiheuttaa merkittävän rengasrikon vaaran. Kuskin on oltava todella hereillä ja
tiedettävä, millä vauhdilla voi maksimissaan edetä ajettava maasto huomioiden.
Kun renkaat ovat kapeat on paineita sisärenkaiden kanssa ajaessa pidettävä noin
4 barin verran. Ajo on pomppivaa, mutta silti 30km/h vauhdilla kiveä päin
ajaessa rengas lyö auttamattomasti vanteelle ja ”snake bite” on tosiasia.
Jarrut – Jarrujen toiminta on aivan älyttömän suuressa
merkityksessä maastoajossa. Crossarista puuttuu renkaat maassa pitävä jousitus,
jolloin kovassa vauhdissa renkaiden otepinta maahan on hyvin katkonaista.
Tällöin parhaimmallakin jarrupidolla voi tulla jännittäviä tilanteita, kun
jarrutuksen jättää mahdollisimman myöhäiseksi mutkan tai muun esteen
lähestyessä. Mikäli jarrut eivät pidä riittävästi ja vähennä vauhtia
maksimaalisesti tuota tärkeää hetkeä, löytää kuski itsensä pyörän kanssa
pusikosta usein.
Vaihteet ja välitykset – Vaihteiden toiminta on äärimmäisen
tärkeää. Erityisesti pienimpien vaihteiden puuttumisen johdosta pyörän on
pelattava oman vaihdeskaalansa puitteissa juuri eikä melkein. Yhtä-äkkiä mäen
muuttuessa jyrkästi kuskin on kyettävä vaihtamaan vaihde heti pienimmäksi ja
alettava huolehtimaan riittävän vauhdin ylläpidosta nousun ajan. Ketjun
pompuille ja säksätyksille ei tällaisessa yhtälössä ole tilaa.
Yhteenveto:
Alkuperäiseen kysymykseen voin vastata suoraan tiistaisen
maastolenkin perusteella: Rose tekee crossarista maastokelpoisen. Minulle
crossari toimii kaikkien reittien pyöränä. Maanantaina kävin testaamassa
uutukaista pyörää maantiellä ja totesin pyörän nopeaksi. Tämän sai todeta myös
eräs herrasmies Skodallaan 60km/h nopeusalueella, jossa vääntäydyin auton
viereen ja hetkeksi hieman etupuskurin eteenkin. Huiput ihan loivaan alamäkeen
olivat istualtaan helposti yli 62 km/h. Seuraavana päivänä pääsin testaamaan
crossarin maasto-ominaisuuksia. Hämeenlinnan jyrkätkin ylämäet nousivat pyörällä
helposti. Ajoimme reitillä hyvän matkaa legendaarista Hämeenlinnan maraton
cup-reittiä ja yhdessäkään kohtaa crossari ei hidastanut vauhtia merkittävästi.
Vastaavasti helpoilla osuuksilla, kuten hiekkateillä crossarilla sai helposti kerättyä vauhtia 40km/h tuntumaan ja ylikin.
Tämän pyörän teknisiä tietoja:
Tämän pyörän teknisiä tietoja:
Paino: 7,8kg ilman polkimia
Hinta: n. 2K€.
Runko: täyshiilikuituinen, koko 56cm (kuski 178cm/inseam 85,5)
Kiekot ja renkaat: Mavic Ksyrium Elite /
Racing Ralph.
Jarrut: Sram Forcen.
Jarrut pitävät kahvojen vipupisteiden ansiosta cantilever-jarruiksi erittäin hyvin ja pyörällä pystyy ajamaan
jopa yläotteelta juurakoissa, koska keskisormi riittää riittävän jarrutustehon
saamiseksi.
Välitykset ja voimansiirto: Sram Force, rattaat edessä
46/36, takana 11-28.
Moi,
VastaaPoistaEn tiedä liittyykö tähän juttuun, mutta olen kiinnostunut mitä maastopolkimia käytät? Olet varmasti testannut useampia ja päätynyt parhaisiin, joten kysyn, koska haluan tietää mitkä ovat ne parhaat!
Moi! Polkimia on ollut pyörissä lukuisia, mutta paljon on myös kokonaan testaamatta. Tällä hetkellä fillareissa on kiinni Shimanon XTR-lukkopolkimet. Se, että onko ne juuri ne parhaat, en tohdi ottaa kantaa.
Poista