Fillarina Luukin MTB maratonilla minulla oli alla Rosen MR Big 29er. Äärimmäisen nopea pyörä reitin kaikkiin (muihin kohtiin kuin yli 20cm korkeisiin juuriin) ja ajo oli jouhevaa koko kisan ajan.
Kilpailu alkoi hyvin rauhallisella vauhdilla lähinnä meidän tiimin määräten tahtia. Ensimmäisellä neljällä kilometrillä ei juuri polkupätkiä ole, joten ensimmäisiä vauhdikkaita vetoja saatiin odottaa aina polulle siirtymiseen saakka. Polulla Henkka pisti vauhtia reilummin ja Simo jatkoi hienosti kakkosena. Valtteri ajoi kolmantena ja minä peesasin heti Vallun takana. Jonkin ajan kuluttua Vallu teki pienen ajovirheen ja pääsin itse sijalle kolme. Päätin kuitenkin edetä iisisti ja en lähtenyt vetämään tiimikaverien kaksoisjohtoa sokeasti kiinni, vaikka väliä oli vain 20 metriä. Muut tyytyivät vauhtiin takanani ja Pirttimäessä kärkikaksikon takana meitä oli viiden miehen letka (Miettinen, Visuri, Repo, Veikkolainen ja Sorvisto).
Kilpailu alkoi hyvin rauhallisella vauhdilla lähinnä meidän tiimin määräten tahtia. Ensimmäisellä neljällä kilometrillä ei juuri polkupätkiä ole, joten ensimmäisiä vauhdikkaita vetoja saatiin odottaa aina polulle siirtymiseen saakka. Polulla Henkka pisti vauhtia reilummin ja Simo jatkoi hienosti kakkosena. Valtteri ajoi kolmantena ja minä peesasin heti Vallun takana. Jonkin ajan kuluttua Vallu teki pienen ajovirheen ja pääsin itse sijalle kolme. Päätin kuitenkin edetä iisisti ja en lähtenyt vetämään tiimikaverien kaksoisjohtoa sokeasti kiinni, vaikka väliä oli vain 20 metriä. Muut tyytyivät vauhtiin takanani ja Pirttimäessä kärkikaksikon takana meitä oli viiden miehen letka (Miettinen, Visuri, Repo, Veikkolainen ja Sorvisto).
Ensimmäisellä 14
km lenkillä ajo oli pääosin maltillista. Ero kärkeen
kasvoi nopeasti minuuttiin ja lähinnä vain polkupätkillä pidimme hieman
kovempaa vauhtia. Muistin vuoden takaa, että asfalttipätkän jälkeen alkaa
mukava polku, johon päätin lisätä vähän enemmän vauhtia. Suunnitelma toteutui
ja kiristin polkuosuudella Picaron ukot pois letkasta. Sorvisto oli kaatunut
tällä pätkällä, mutta onneksi mitään pahempaa ei käynyt. Jatkoimme sijasta 3
taistellen näin ollen kolmen jäljelle jääneen ukon voimin. Kierros päättyi
nopeasti ja oli aika lähteä lenkille toistamiseen. Omat voimat tuntuivat
todella hyviltä ja varsinkin ylämäissä piti passailla paljon letkan pysyessä
kasassa.
Toinen kierros mentiin kolmen ukon voimin edellisen kierroksen
tapaan. Helpoilla osuuksilla en juuri vetovuoroja tehnyt, mutta polkuosuuksilla
mielin kärkeen, niin kuin Veikkolainenkin. Kari ajoi hienosti teknisiä osuuksia
ja hetkittäin jouduttiin Visurin kanssa ajamaan perässä ihan tosissaan. Kierros
oli vauhdikasta perusajelua ja Pirttimäen huollosta sain vaihdettua
juomapullon. Ensimmäinen pullo olikin ihan tyhjä, joten huolto tuli enemmän
kuin kreivin aikaan.
Kolmas lenkki ajettiin edellisiä mukaillen ja pidettiin
kolmikko kasassa. Minulla intressit alkoivat olla kolmossijan varmistamisessa
ja en uskonut takaa kenenkään enää uhkaavan meidän kolmikkoa. Olin ajatellut,
että ratkaisen pelin viimeisessä nousussa ihan Luukin golfkentän kohdilla. Viimeisellä
kierroksella alkoi kuitenkin tapahtua, kun ensin Visuri pysähtyi pumppaamaan
rengasta täydemmäksi hieman ennen Pirttimäkeen saapumista. Jatkoin Veikkolaisen
kanssa etenemistä jonkin aikaa, ja nautin Gutzyn kofeiinigeelin. Sain selkeästi geelistä lisää iskua ja Pirttimäen kohdilla kiristin vauhtia
vähän railakkaammin.
Kari putosi kyydistä ja alkoi näyttää siltä, että kuittaan kisasta helpon kolmostilan. Ajelin menemään, kunnes viimeisellä polkuosuudella katsoin taakse ja näin Visurin tulevan vauhdilla kyytiin mukaan. Samuli yrittikin heti irti, mutta onnekseni pystyin vastaamaan ja saimme vetovuorot pelaamaan viimeisille tiepätkille. Omat jalat alkoivat olla vähän puhki ja varsinkin seisaaltaan ajo oli vaikeaa. Istualtaan pystyin antamaan vähän paremmin voimaa.
Kari putosi kyydistä ja alkoi näyttää siltä, että kuittaan kisasta helpon kolmostilan. Ajelin menemään, kunnes viimeisellä polkuosuudella katsoin taakse ja näin Visurin tulevan vauhdilla kyytiin mukaan. Samuli yrittikin heti irti, mutta onnekseni pystyin vastaamaan ja saimme vetovuorot pelaamaan viimeisille tiepätkille. Omat jalat alkoivat olla vähän puhki ja varsinkin seisaaltaan ajo oli vaikeaa. Istualtaan pystyin antamaan vähän paremmin voimaa.
Loppuratkaisu tapahtui sitten golfkentän asfalttimäen
lopussa, jossa pistin jalat pyörimään sen, mitä niistä tuossa tilanteessa vielä
irtosi. Sain ehkä viiden metrin kaulan revittyä ennen viimeisen sadan metrin siltaa ja
paria mutkaa. Visuri iski kovempaa loppusuoralla, mutta pidin kolmossijan ehkä
puolen pyörän erolla maalissa. Toinen kirivoitto peräkkäin kahteen kisaan..
pitäisiköhän alkaa taktikoimaan jatkossakin enemmän?
Kisassa keskisykkeeni oli 164, joka on todella matala. Alle
150 sykkeillä ajoa kertyi kisassa 15 minuuttia. Arpaonni suosi maalissa ja sain
mukaani värimaailmaan sopivan uuden kypärän. Lahnuksen Shellillä maistui kisanjälkeinen
hunajabroileri todella hyvältä.
Tänään maanantaina 27.8.2012 - Uusi pyörä on todella saapunut! Siitä pieniä maisteja jo huomenna tiistaina. Testilenkki on heitetty jo loistopeli on taas alla. Arvaatteko mikä pyörä on kyseessä?
Rose Xeon?
VastaaPoistaHyvä arvaus.. Asia selviää pian!
PoistaNäkyy uusi kalusto kiinnostavan lukijoita sivulatauksista päätellen :)
VastaaPoistaKohinoorissa sitten näkee mistä loppusyksy kuhistaan.. Ollilla sähkömoottori, myötätuulipurje vai kärry ja apukuski mukana.