Seinäjoen XCM 15.7.2012 - kaatumisilmoitus

Eipä mennyt Seinäjoki osaltani ihan niin putkeen, kun olin ajatellut. Itse ehdin ajamaan kisaa noin 1h 15min - tuolloin olimme tiimikaveri Henkan kanssa kahdestaan kärjessä useampien minuuttien turvin. Henkka hoiti kokonaan vetotyöt ja joutui jopa polkupätkillä himmailemaan, että ehdin tieosuuksille mukaan. Henkka on hirmukunnossa, mikä näyttää hienolta viikon päästä ajettaviin XCO SM-kisoja ajatellen. Minun osaltani tulevat SM-kisat eivät sen sijaan näytä niin hyvältä..

Oltiin tosiaan ajettu tuo 1h 15min ja lähestyimme toisen kierroksen päätöstä ja Joupiskaa. Reitillä oli sellainen pieni hiekkaparkkipaikka, josta käännyttiin vasemmalle ja sitten uudelleen vasemmalle tielle. Välissä oli lyhyt ja leveä, mutta jonkin verran kivikkoinen pätkä. Ei todellakaan mikään erityinen paikka, ja itse asiassa se tässä koituikin turmioksi. Ajatukset olivat lähinnä vauhdinpidossa ja kanttasin polulle Henkan perässä vauhdin ollessa jossain 35km/h kieppeillä. Yhtä-äkkiä vasen kampi osui maahan ja ampui fillarin takarenkaan sivuttain ilmaan ja takarenkaan tullessa maahan mentiin vauhdilla naama, polvi ja olkapää edellä kivikkoon. Henkka jäi siihen auttamaan yli viideksi minuutiksi ja menetti siinä kisan voittonsa. Siinä tiimipeluri viimeisen päälle, kiitos vielä Henkalle!

Apua sain myös paikalliselta pyörällä liikkuneelta kaverilta, jonka nimeä en ehtinyt siinä tohinassa kysellä. Pääsin melko pian ambulanssiin ja kaveri hoiti fillarin ja osan ajokamoista kisakeskukseen – kiitos myös hänelle! Itse menin paikkailtavaksi Seinäjoen TK:hon, jossa läpi asti haljenneeseen huuleen tuli tikkejä ja sain nopeimmat hoidot vuotaviin haavoihin. Tikit ovat huulessa 23.7. asti. Pään kolauttamisen johdosta tuli autoilukieltoa, mutta onneksi toinen tiimikaveri, eli Jerry lupautui ajamaan minut auton kanssa Hämeenlinnaan. Kiitti tästä Jerrylle!

Illalla oikean käden ranne kipeytyi sen verran pahasti, että kävin näyttämässä ruhjeita vielä Hämeenlinnan päivystyksessä. Pikaisella vilkaisulle ranne saattoi selvitä ilman murtumaa, mikä olisi hieno asia! Tästä huolimatta käsi on kipeä ja kipeytyy todella helposti kaikesta pikkutekemisestä, kuten tästä bloggaamisesta. Saa nähdä, milloin käsi kestää kunnon maastoajoa taas uudelleen.

Tilanne huomioon ottaen selvisin todella vähillä, joten voi olla siihen nähden erittäin hyvillä mielin. Eiköhän tämä tästä muutaman päivän jälkeen ala helpottamaan!

Olotilapäivitys tiistailta.