Yksin pyöräily säällä kuin säällä - asenne ratkaisee

Olen lähes kaikki lenkit viimeisen 10 vuoden aikana joutunut ajamaan yksin. Treenikavereita on ollut paikkakunnilla vähänlaisesti tai aikataulut eivät ole muutamien enemmän ajavien kanssa vain natsanneet. Joskus sitä miettii, että miten ihmeessä sitä jaksaa Suomen kaltaisissa sääoloissa ajaa pyörää vuodesta tai jopa vuosikymmenestä toiseen. Pimeää aikaa on 8 kuukautta ja vettäkin tiputtelee vähintään tarpeeksi usein. Talvet parhaimmillaan kruunautuvat viikkojen pituisilla paukkupakkasjaksoilla.

Soppaan kun lisätään vielä se, että en treenaile sisällä, enkä ole koskaan käynyt spinnigissä. Ehkä juuri tästä johtuen en vuosittain pääse sellaisille tuntimäärille, jotka ovat tavallisesti pyöräilypiireistä tuttuja. Vähän vähemmillä mennään, mutta silloin kun treenataan, tehdään se kunnolla.

Yksin treenaamiseen olen kehittänyt pari pikkujuttua, jotka helpottavat asennoitumista näissä oloissa. Fillarilenkeillä tuulisina päivinä syksyllä ja kevään kylmillä säillä auttaa kummasti, kun päättää ja vakuuttaa itselleen, että lenkillä on kokoajan myötätuuli ja alamäki. Tämä on muuten myös oivaa lääkettä lenkkien keskinopeuksille. Ainakaan maantien laitaa ei pysty alle 30km/h vauhdeilla etenemään, koska pyörä kiitää myötäisessä väkisinkin kovempaa.

Ylämäistä sen sijaan olen aina pitänyt. Jotenkin minulla päässä naksahtavat asiat kohdalleen, kun mäki sattuu kohdilleen. Tänään tuli mieleen, että ehkäpä ylämäet eivät niin kummallisia olekaan. Eikös ne ole ihan tasamaata, jotka vain sattuvat olemaan jossain tietyssä kulmassa.

Vaikka näillä fillarointivuosilla tulee sateella ajoa välteltyä aika reippaasti, niin aikanaan piti siihenkin kehittää pieni sparrausajatus. Samalla ajatuksella tai oikeastaan sopimuksella myös työmatkat tulee ajettua pyörällä myös sateella. Sadepäivinäkin pyörään koskeminen luonnistuu, kun tekee itsensä kanssa sopimuksen, että lähtee lenkille tai töihin pyörällä niin kauan, kuin iho pitää vettä. Nopeasti sitä sitten huomaakin, että onnistuuhan se ajo myös sateella ja se saattaa olla hetkittäin jopa mukavaa (mutta ei enää näillä vuosilla - tai ehkä kerran kesässä on ihan ok.. kun on vähintään 28 astetta lämmintä).

Asenne ratkaisee - tsemmiä syksyn treeneihin kaikille!