Triathlon-jakson viimeinen päivä - noviisin nappiveto Vanajanlinnan Finntriathlonissa (1:04:06)

Oli kolmen viikon triathlon-jakson viimeinen päivä. Ensimmäisen virallisen kisani olin suorittanut reilu viikko aikaisemmin, mutta nyt oli vuorossa jo kolmas kisa. Olin siis jo "kokenut kettu" näissä hommissa. Sadetta, kylmää, Himoksen kisan lihasjumia ja edellispäivän uinnin suurta epävarmuutta. Siinä lähtökohdat tiivistetysti. Edessä oli kotikisa Vanajanlinnan huikeassa ympäristössä.

Kisassa olivat mukana Suomen parhaat: Goesch, Thomas, Miettinen (Tuukka), Rissanen, Kasurinen, Lemmettylä, Söderdahl yms yms. Vauhtia oli siis luvassa, koska minun ikäryhmän startti oli samaan aikaan yleisen kanssa. Saavuin noviisina kisapaikalle ajoissa, mutta silti moni asia meinasi jäädä viime tippaan. Ensi kerralla otan rannekellon mukaan myös kisapaikalle.

Hirmuinen sähläys ja kiire taas

Kisan alkuun oli aikaa vain 15 minuuttia, kun minulla oli vielä siviilivaatteet päällä ja märkkäri kainalossa. Onneksi tässä vaiheessa vastaan tuli minun uinti-mentori Arto ja sain puvun päälle ajoissa ja muut kamat annettua hänelle. Rantaa ja lähtöpaikkaa en ollut vielä edes nähnyt. Aivan järjettömällä kiireellä märkkäri päälle ja juosten spurtti rantaan. Ehdin juuri ja juuri – 5 minuuttia ennen lähtöä! En ehtinyt verrytellä lainkaan, tai lämmittely hoidettiin tapojeni mukaan suun soitolla. Kävin kastelemassa puvun vedessä ja nostelin sitä vähän ylemmäksi, ettei jää ikäviä jarruja puvun sisään. Tiedustelin nopeasti, että millä aikatavoitteilla viereiset kaverit ovat uimaan lähdössä ja yritin löytää omaa sopivaa lähtöpaikkaa, etten olisi jarruna muille. Takaraivossa jyskytti edellispäivän uintipaniikki Himokselta ja päätin, että tänään uin rauhassa omaa tahtia rantaan saakka. Kisaisin vasta rannalle päästessäni..

Uintiosuus 12:30
 

Uinti lähti suuresta lähtöryhmästä huolimatta aika tilavasti liikkeelle. Lähdössä oli yli 140 kaveria, mutta silti löysin oman paikkani melko vaivattomasti. Taisin osua muihin uimareihin vain kahdesti koko matkan aikana. Ekalle poijulle meno tuntui ihan hyvältä. Keskityin vain puhaltamaan ilmaa ulos ja yritin viedä kädet tarpeeksi kauas eteen, jotta jalkani nousisivat veden pintaan. Omasta tai muiden vauhdista ei ollut mitään tietoa. Takasuoralla sivuaallokossa jatkoin menoa samalla tavoin. Onneksi laineet tulivat nyt hengityksen kannalta suotuisammalta puolelta. Myös toinen kääntöpoiju tuli vastaan ja sitten oli vuorossa enää myötätuuli osuus rantaan. ”Hengitä ulos” – toistelin itselleni. Ei kiire mihinkään ja päätin, että alan urheilla vasta, kun jalat osuvat rantaan. Kun pääsin rantaan yllätyin, kun kuulin olevani vain reilut 3 minuuttia kärjen takana. Tein oman 750m avovesiennätykseni 12:30 ihan perusvauhtia uiden.

 Uinnin jälkeen täysillä vaihtoalueelle ohittamalla matkalla 5-10 kaveria. Tänään on hyvä fiilis!

Eka vaihto ei mennyt ihan putkeen. Märkäpuku ei meinannut lähteä päältä ja triathlon ajokenkiä minulla ei ole. Puen siis maastoajokengät jalkaan jo vaihtopaikalla ja juoksen sitten vauhdilla pyöräosuuden alkuun ja pääsen polkemaan täysillä heti pyörän päälle hyppäämisen jälkeen. Tämä näkyi hyvin myös Vanajanlinnan fillariosuudella, kun olin yhtä kisakaveria osuuden alussa muutaman metrin perässä, niin 100m ajon jälkeen johdin häntä varmaan 60m. 

Pyöräosuus rennon letkeästi hyvällä jalalla 29:42 (39,5km/h)

Uintivauhtini ei riitä, että pääsisin ajamaan pyörää kärkipään kavereiden kanssa. Tänään oli kuitenkin tarkoitus hyödyntää peesitilanteita niin paljon kuin mahdollista. Näin heti ekassa nousussa edessäni pari triathlonsuomen kaveria ja päätin ajaa heidät kiinni. Eroa oli ehkä 25 sekuntia. Sain heidät kiinni jo ekan nousun päätteeksi ja menin alamäkeen peesiin vähäksi ajaksi lepäämään. Ekan kierroksen jälkeen otin ylämäkeen vetovuoron itselleni ja huomasin, että vauhtini on muutamalle letkan kaverille turhan kovaa. Ylämäen juurella meitä oli 5 ukkoa, mutta mäen puolivälissä enää Tatu Koistinen pystyi vaivoin seuraamaan. Odotin mäen päällä hänet mukaan ja toivoin, että saan vastatuuleen alamäkeen vähän vetoapua. Tämä toteutuikin.

 450 wattia tekee porukkaan höpöä..

Suunnitelman mukaisesti herra Koistisen perässä hetken aikaa alamäen vastatuuliosuudella..

Toinen kierros meni mukavasti ja kolmannen kiekan alussa sain kiinni Teemu Törmälän, jonka kanssa lopulta taistelimme oman sarjamme voitosta. En tuntenut kaveria, joten en tiennyt kisassa tilanteesta mitään. Teemu hyppäsi peesiin ja vedin ylämäen aika kovaa ylös. Teemu putosi perästä jo melkein 30m päähän, mutta päätin odottaa kääntöpaikalla kaverin taas mukaan, että saisin vetoapuja vastatuulipätkälle. Teemu vetikin ihan hyvin, matkasta ehkä 35-40%, mutta olisin ehkä voinut ajaa soolona vähän kovempaa hyvin kulkevan ylämäen takia. Ajelimme kuitenkin Teemun kanssa koko pyöräosuuden loppuun saakka ja saimme vielä muutaman kaverin kiinni juuri ennen juoksuun lähtöä. Pyöräosuuden keskivauhdiksi tuli 39,5 km/h.

Juoksuosuus 18:25 ja voitto- / top10-taistelu

Myös toisen vaihdon tein omalla tavallani. Muut irrottivat ajokengät jo ajon aikana, mutta minä kanttasin vauhdilla vaihtoalueelle, juoksin pyöräkengillä vaihtoon ja olin melko nopeasti valmis juoksuun. Toinen lonkankoukistaja ja reiden keskimmäinen lihas kramppasi ikävästi nauhoja kiristäessä, mutta löin krampin nyrkillä auki ja aloittamalla väkisin juoksun. 30m tuskaa, mutta sitten kramppi helpotti. Pari kaveria oli juuri edessä ja Teemu oli parin sekunnin päässä takana. Juoksu lähti jälleen vähän kankeasti liikkeelle, mutta menimme kyllä reilusti alle 4min/km vauhtia. Teemu tuli jo alussa meistä muista ohi ja hyppäsin hänen vauhtiinsa mukaan.

Eka kääntöpaikka lähestyy 1km juoksun jälkeen. Törmälä vetää ja minä toisena.. muut tästä letkasta tippuivat puolen minuutin päästä.

Törmälä alkaa karata metri metriltä - en tiennyt vielä, että taistelemme sarjan voitosta..

Ekan kierroksen lopussa Teemu sai pienen n. 7 sekunnin eron aikaiseksi ja jäin juoksemaan sen verran perään. Maaliin oli enää 2,5km ja sarjamme voittaja oli ihan siinä edessä.. Vaikka sain vähän kiristettyä vauhtia, en saavuttanut kaveria. Vikalle kierrokselle lähtiessä kuulin meidän seuran porukoilta, että olen sarjassa kakkosena ja kärki menee Törmälän muodossa siinä edessä. 

Juoksu jatkui, mutta ero ei vain kutistunut. Kääntöpaikalla vain 1,5km ennen maalia huusin, että hienosti vedät ja napsattiin Törmälän kanssa iloinen ylävitonen siinä vastakkain juostessa. Maaliin saakka ero pysyi muuttumattomana. 

 Yksinäinen hetki - kilometrin verran maaliin..

Ennen maalia sain vielä yhden muun sarjan kaverin kiinni ja menin ohikin. Lopulta sijoitus hänen kanssaan meni loppukiriin. Ekalle maaliviivalle 1:04:06 aikaan ehdin ennen häntä, mutta 2 metriä sen jälkeen olleelle toiselle viivalle 1:04:07 loppuajalle toinen kaveri ehti minun ohi. Minä olin jo lopettanut juoksun ensimmäiseen viivaan. Olin siis sarjani toinen 13-14 sekuntia Törmälän Teemua perässä ja kokonaistuloksissa sijoitus oli 10 tai 11, riippuen siitä, että kumpi oli kisan virallinen maaliviiva. Juoksussa tein hyvän suorituksen keskivauhdin ollen noin 3:46/km.

Tämä Vanajanlinnan kisa oli minulta ihan nappiveto! Jalat eivät olleet herkimmillään, olin harrastanut triathlonia vasta viikon ja edellispäivän uintipommi veneen laidan nojailuineen pelotti. Petrasin kuitenkin viikossa ennätysaikaani rutkasti. Vantaalla kisa-aikani oli 1:12:36, Himoksen SM-kisassa 1:07:26 ja nyt Vanajanlinnassa 1:04:06. Kahdeksassa päivässä aika parani liki 8 minuuttia. Tietenkään reitit ja kisat eivät ole vertailukelpoisia, mutta tämä viimeinen kisa alkoi olla kunnon mukainen suoritus. 

Mitä mieltä olen triathlonista? Tykkään!