perjantai 31. lokakuuta 2014

Kausi 2014 - Yhteenveto - 285 treenituntia ja 6 voittoa

Kausi 2014 on tullut yhteenvetoa vaille valmiiksi. Haastava kausi on kaiken kaikkiaan takana. Osasyynä ruuhkavuodet kahden pienen vaippaikäisen isänä ja toisaalta kevään lukuisat sairastelut tekivät valmistautumisjaksosta vaikean. Nämä kaksi tekijää ovat näkyneet erityisesti treenimäärissä, jotka eivät tällä kaudella ole kovin mairittelevissa lukemissa. Perustekemisen tason ylläpito ei ole ollut sitten mahdollista ja olen joutunut ponnistelemaan yhä harvempiin kisoihin erilaisia täsmätreenejä tehden ja nousukuntoa hakien.


Koko kauden aikana treenitunteja kertyi 284,5. Tuossa ajassa ehdin ajaa/hiihtää kilometrejä kasaan yhteensä 6362 verran. Stravaan näillä ajoilla ehdin paukuttaa yhteensä 237 KOM:ia. Eli eli melkein 1 KOM/treenitunti.

Kilpailuja laskin nopeasti käyneeni 15 kappaletta. Kilpailuiksi lasken kaikki kisat, jotka ovat olleet vähintään aluecup-statuksella ja vastassa on ollut vähintään 2 kuskia Suomen tämän hetken top 10:istä. Näistä voittoja kertyi seitsemän kappaletta. Kakkostiloja tuli kaksi kappaletta, kolmanneksi ajoin kerran, neljänneksi päädyin neljästi ja kerran olin seitsemäs.

Kauden ehdottomana huippuhetkenä oli lopulta cyclocrossin suomenmestaruus. TahkoMTB:n kakkostilaa pidän toiseksi kovimpana suorituksena ja oli ihan mukava hävitä omalle valmennettavalle se 24 sekuntia. Taakse jäi kuitenkin liki 2000 kuskia. Suuremmista kuntoajoista voitot irtosivat Luonteripyöräilystä ja Tähtisadeajoista. KOHINOOR-kisoissa ehdin kärjessä maaliin kahdesti, joista toisella kerralla sain hyvän päänahan U23 mestarista. SM-kisoista jäi käteen cyclocross-mestaruuden lisäksi nelostilat XCE ja XCO-lajeista ja sijoitus 7. XCM-lajista. Näistä sijoituksista XCO on tyydyttävä, mutta XCE ja XCM menivät pahasti alakanttiin odotuksiin nähden. Uskaltanen mainita onnistumisena vielä Hauhon jokamiestriathlonin kuntosarjan voiton, joka lopulta auttoi minua pärjäämään paljon paremmin syksyn fillarikisoissa - tästä enemmän toisessa tekstissä myöhemmin. Hauhon voittoa en kuitenkaan laske yhdeksi kuudesta voitosta.

Vaihtelevista tuloksista huolimatta olen varsin tyytyväinen kauteen 2014. Pahimmillaan haastavan kevään jälkeen olisin voinut olla kokonaan ulkona kisatasosta. Näin ei lopulta käynyt ja kisoissa syntyi tulosta vaikeista lähtökohdista huolimatta. Paljon parempaan en lopulta voinut tällä kaudella pystyä, koska aivan kaikkea ei voi itse hallita ja tilastollisia epäonnistumisia tulee näin herkissä lajeissa väkisin.

Iso kiitos kaikille kisakavereille hienosta kaudesta! Olette rehdillä kisaamisella antaneet todella paljon haastetta ja ilon hetkiä minulle tämän vuoden aikana. Olen etuoikeutettu, että saan ajaa toistaiseksi siellä kärkiporukoissa ja silti hyvin kannustavan ilmapiirin ympäröimänä. Kiitos myös kaikille kisojen järjestäjille ja erityiset kiitokset omalle (nyt jo ex-)tiimille - Team Skinsille! Kiitos myös Hypy:lle, jonka väreissä ajoin viimeisen kerran Tampereen cyclocrosseissa. Kiitokset ROSE:lle mahtavista kisapyöristä, Gutzylle äärimmäisen kisakykyisistä urheiluravinteista ja Skins/Evoc:ille kisavaatteista! Erityiskiitokset perheelle ja vaimolle, että olen saanut lähteä noin moneen kisaan perhekiireistä huolimatta!

Kiitos myös Stravalle, jonka kautta saan kilpailla jokaikinen päivä, jos vain haluan. Tästä jatketaan intoa puhkuen valmistautumaan kauteen 2015.

Toivoo pyöräilijä ja toivottavasti tuleva sprinttitriathlonisti
Olli M alias Olmi

-----
Valtaosa treeneistä on ollut noin tunnin pituisia. Silloin teemana on ollut "treenaa tunti, jolla on tarkoitus". Mihinkään summittaiseen hakuammuntaan ei ole ollut varaa. Tavoite oltava selkeänä mielessä ja joka kerta pyörän päällä pitää miettiä päivän parasta tekoa sitä jotain tavoitetta kohti. 

Kisaviikoilla tämä ajattelu korostuu. "Jos minulla olisi käytössä vain yksi treenitunti, niin miten minun olisi treenattava, että kisaan vaadittava kokonaisuus (kunto, vire, hermotus jne.) on seuraavan kisan tarpeisiin parhaimmillaan?".

Nousukuntoa/ -virettä varten oma kroppa on tunnetava hyvin ja jo kahden peräkkäisen päivän suunnittelu etukäteen voi olla vaarallista. Pitää olla rohkeutta tarjota juuri oikeat ärsykkeet sinä tiettynä päivänä. Usein tämä tarkoitti myös totaalisen lepolenkin valitsemista kovan treenin sijaan. Hölmöintä on mennä kisaan vähän treenanneena ja väsyneenä!

Henkisesti vaan rankkaa miettiä jokaikistä treeniä näin. Enemmän tunteja antaisi varaa tehdä turhia tunteja enemmän..
-----

4 kommenttia:

  1. Hyvä yhteenveto kaudesta. Kovia tuloksia aika pienellä treenimäärällä eli hienosti oot saanu ulosmitattua tehot kropasta silloin kun on pitänytkin. Noihin kiitoksiin voisi lisätä myös kiitokset sinnepäin. Oot kyllä yks reiluimmista ja hienoimmista tyypeistä mihin oon pyöräilypiireissä tutustunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaakko! Sullakin mahtava asenne tähän touhuun. Olet aktiivinen niin livenä kuin some-maailmassa. Tsemppiä talveen!

      Poista
  2. Olisi ihan mielenkiintoista nähdä esimerkiksi yksi esimerkki kovasta viikosta kesäkuussa.Ymmärrän kyllä että jos et halua paljastaa sellaista, sillä kyllä sulla on tulokset kovia treenimääriin nähden. Varmasti siellä taustalla on jokin harjoittelufilosofia, vaikka päivätasolla se perustuisikin oman kropan kuunteluun.

    Chris Carmichael on kirjoittanut kirjan "The Time-Crunched Cyclist", jonka mukaan alle 3 tunnin kilpailuissa - ja etenkin alle tunnin cyclocross -kisoissa Elite tasolla (USA) pystyy kilpailememaan 6-7 viikkotunnilla. Sanomattakin on selvää, että yhtään roskatuntia ei ole mukana ja erittäin kuormittavien treenien välillä ei tehdä mitään vaan lepäillään perheen seurassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kommentista Johannes. Pitää kaivaa jokin kova viikko kesältä esille. Yritin jo löytää, mut siellä ei meinaa sellaista olla. Luulin ajaneeni kovempaa, mutta näemmä en ole niin tehnyt. Mun kaikki treenit on esillä Strava-profiilissa, johon on ainakin Stravalaisilla vapaa pääsy. Yhtään treeniä ei ole piilotettuna yksityiseksi.

      Mun treenifilosofia on nimenomaan hyvin lyhyt jänteinen. Yritän puristaa kovilla intervallitreeneillä kaiken pk-kestävyyden kisavauhdiksi. Mittaroin omaa ajoani viikoittain useilla eri mittareilla ja tavoitteet ovat itselleni todella selviä. Käytännössä treenaan siis maksimimäärän niin kovia treenejä, kun koskaan kroppa pystyy. Jos kroppa ilmoittaa tehopäivänä, että se on väsy, jätän vedot ajamatta. Mun väsymys on melkein aina hermoston väsyä, tai sitten on vain muuten kuormitus ollut ylhäällä. En koe, että puolivaloilla tehty mk-treeni olisi millään tavalla järkevä.

      Kisoihin yritän aina päästä mielellään kuukauden parhaana päivänä. Minimivaatimus on viikon paras päivä. Samoin en näe kovinkaan järkevänä olla kisakunnossa tammikuun puolivälissä Suomessa. Ensimmäiset kisat ovat toukokuussa ja lokakuussakin pitää jaksaa vielä kisata kovaa.

      Poista

Maltatko vielä kirjata kuvan tekstin, niin tiedän sinun olevan ihminen