tiistai 7. huhtikuuta 2015
lauantai 4. huhtikuuta 2015
Kova treeni kestävyysurheilussa - voiko siitä nauttia?
Onneksi tämä ei pidä paikkaansa kestävyysurheilussa. Ainakin viimeinen lause sitaatista.. isosti eri mieltä. pic.twitter.com/MNEgWfM3CP
— Olli Miettinen (@OMiettinen) 3. huhtikuuta 2015
Twiitillä lähdetään liikkeelle ja perään kirjataan vähän perusteluita. Monille tulee varmaan mieleen, että kestävyysurheilijat eivät edes tiedä, mitä kova treeni tarkoittaa. Tämä voi sinällään pitää paikkaansa, jos urheiluviikot ovat ainoastaan pitkää ja kevyttä treeniä. Kovaksi treeniksi itse luokittelen kovat intervallivedot, tai esimerkiksi 15-180 minuutin maksimivauhtituuppaukset. Kovaa treeniä en itse luokittele kivun perusteella. Minua treenissä kiinnostaa lähtökohdin maksimaalinen kehittävyys. Tämä on joskus kovaa treeniä, joskus jotain muuta. Tässä kuitenkin esimerkki kestyvyysurheilun yhdestä "kovasta treenistä":
Kestävyysurheilu on perinteisesti hissuttelua. Mennään vähintään pari tuntia ja kovasta treenistä ei välttämättä voi puhua. Mutta kyllä, myös kestävyyslajeissa treenataan kovaa. Esimerkiksi pyöräilyssä kuskin anakynnys voi olla tehoissa 340w. Kun aletaan ajamaan vetoja, jotka ovat tehoiltaan 2-3x tuon.. eli 700-1000w ja mennään niin pitkää kuin pystyy - alkaa kehoon kertymään erilaisia tuntemuksia. Kokenutta kuskiakin nämä tuntemukset alkavat pian kangistaa. Treenannut kroppa on kuitenkin sellainen, että ei se välttämättä kipua tuota. Erityisesti, jos hapoista on tehty arkipäivää. Kivulta vältytään myös silloin, jos keukot eivät veny isommaksi kuin aikaisemmat maksimit. Kovaa fillarointi ei myöskään riko paikkoja, tai aseta niveliä ja jänteitä äärirajoille voimailulajeihin verrattuna.
Kovaa treeniä voidaan vetää silti. Todella kovaa. Se, että annat kaikkesi ja menet vaikka 60km/h mittarissa viritetyn mopon ohi tuo kovan vauhdin tunnetta ja antaa adre-tyydytystä, vaikka oikeasti olet ihan nakit ja muusi jo minuutissa. Meidän lajeissa kokovartalomaitohappoilu ei ole välttämättä pois nautinnosta.. Olet nimittäin juuri nauttinut maksimivauhdista ja tiedät, että kehityt niin paljon kovemmaksi seuraavia treenejä ja kisoja ajatellen. Eli ei muuta kuin veto uusiksi. Palautellaan pari minsaa ja sitten uudelleen! Kerrankin saa latoa kovaa, jota varten on koko elämä treenattu. "Kivusta nautintoon on matkaa pelottavan vähän, jos sitäkään."
tiistai 31. maaliskuuta 2015
Unelmista totta - Kisakalusto 2015 saapunut! Rose Thrill Hill 3 (2015)
Odotus palkittiin ja unelmista on jälleen tehty totta. Kiitos Rosebikes! Tässä ensimmäiset maistit pyörästä, joka on Rose Thrill Hill 3 - Olmi edition. Tämä peli huutaa Tahkolle ja kesän XCO-kapinoihin!
Kaudella 2014 minulla oli todella nopea pyörä. Suurempiin muutoksiin ei ollut siis tarvetta. Tämän kauden kisapyörään tehdyt modaukset perustuvat kisojen kokemuksiin. Rosella toiveet toteutaan ja sain jälleen päättää osat, mitkä pyörään tulivat, ihan vapaasti. Niin sinäkin, jos pyörää Roselta ajattelit tilata - suosittelen!
Mitä muutoksia sitten teetin? Alamäkiin kaipaan hieman lisää vauhtia ja halusin pyörästä vähän helpommin käskytettävän. Pyörän muutosten lisäksi ajattelin myös kuskin ominaisuudessa kiriä laskuihin lisää vauhtia. Vauhti nähdään sitten kesän kisoissa! Toinen muutos liittyy iskariin, vaikka ylämäissä minulla ei ole hätää juuri ollut. Valitsin tälle kaudelle takaiskariksi vaihtoehdon, jonka saa kokonaan lukkoon. Nyt minulla on äärimmäisen nopea täysjousto ja kevyt jäykkäperäinen maasturi samassa paketissa. Renkaisiin lähdin tällä kertaa suosiolla vahvempien renkaiden maailmaan. Snake skin-mallit siis alla, tottakai.
Kaudella 2014 minulla oli todella nopea pyörä. Suurempiin muutoksiin ei ollut siis tarvetta. Tämän kauden kisapyörään tehdyt modaukset perustuvat kisojen kokemuksiin. Rosella toiveet toteutaan ja sain jälleen päättää osat, mitkä pyörään tulivat, ihan vapaasti. Niin sinäkin, jos pyörää Roselta ajattelit tilata - suosittelen!
Mitä muutoksia sitten teetin? Alamäkiin kaipaan hieman lisää vauhtia ja halusin pyörästä vähän helpommin käskytettävän. Pyörän muutosten lisäksi ajattelin myös kuskin ominaisuudessa kiriä laskuihin lisää vauhtia. Vauhti nähdään sitten kesän kisoissa! Toinen muutos liittyy iskariin, vaikka ylämäissä minulla ei ole hätää juuri ollut. Valitsin tälle kaudelle takaiskariksi vaihtoehdon, jonka saa kokonaan lukkoon. Nyt minulla on äärimmäisen nopea täysjousto ja kevyt jäykkäperäinen maasturi samassa paketissa. Renkaisiin lähdin tällä kertaa suosiolla vahvempien renkaiden maailmaan. Snake skin-mallit siis alla, tottakai.
Hovimekaanikko oli ihan täpinöissään ja pisti osaltaan pyörää kasaan. Ensimmäiset sanat mekaanikon suusta pyörästä: "WAU, WAU, WAU, WAUUUU!". Totuus tulee tosiaan lasten suusta.
tiistai 24. maaliskuuta 2015
500 000 lukijaa täynnä - juhlakisa tulossa
Tässä odotellessa nostan esiin pienen otoksen suosikkitekstejä tästä blogista. Tekstit haarukoitu hyvin rankalla kädellä-
Maastopyöräilyn aloittaminen: http://ollimiettinen.blogspot.com/2012/07/pyorailyn-tai-maastopyorailyn.html
Olmin vinkit kuntoajon loppuajan parantamiselle: http://ollimiettinen.blogspot.fi/2012/03/tahkoennatykset-uusiksi-ollin-vinkit.html
Kilpakuntoilu, kiire ja kisailu - nousukuntoilun perusteet: http://ollimiettinen.blogspot.fi/2014_12_01_archive.html
Suomen mestaruus cyclocrossissa 2015: http://ollimiettinen.blogspot.fi/2014/10/cyclocross-sm-2015-tampere-mestarin.html
XCE SM-kulta kausi 2013 - Hyvinkää: http://ollimiettinen.blogspot.fi/2013/07/xce-finnish-championships-2013-voitto.html
sunnuntai 22. maaliskuuta 2015
Aamuinen duathlon 3,5 - 10 - 3,5
Olen harkinnut, että avaisin kisakauden huhtikuussa duathlonin parissa. Lajin rytmitys on ollut minulle vieras, joten päätin tänään päähänpistona testata, miltä lajien rytmitys tuntuu. Toteutustapa oli minulle tuttu. Kamat ja ukko pihalle ja sitten mennään. Verryttelyt ja muut tehdään siinä suorituksen aikana.
Lajeiksi ja matkoiksi valikoin 3,5km maantiejuoksu - 10km Fatbike pyöräily - 3,5km maantiejuoksu.
Tällä treenillä pääsin testaamaan perusvauhtiani ja sitä, että kuinka kropan hermotus toimii lajien vaihtuessa. Pyrin tekemään vaihdot niin nopeasti kuin oli mahdollista. Kuuden pakkasasteen keli varmisti, että mieli pysyy suorituksen aikana väkisin raikkaana. Suorituksen datat ovat lopulta tässä:
1. osuus juoksu 3,5km (kylmiltään): 14:13 (keskivauhti tasan 4:00/km), syke 155
2. osuus Fatbike 10km: 22:53 (keskivauhti 27km/h), syke 154
3. osuus juoksu 3,5km: 13:44 (3:53/km), syke 162
Koko suorituksen aika oli 53:40. Tästä liikkeesä oltiin 50:54, eli vaihtoihin paloi liki kolme minuuttia.
Aivan mahtava treeni ja oli mukava huomata, että jalat kestivät juoksua myös viimeisellä osuudella. Vauhti oli jopa helpompi pitää yllä kuin ekalla pätkällä. Nyt kuitenkin äkkiä palauttelemaan, että jaksaisin uida kunnialla iltapäivän TCC-uintitreenissä!
Lajeiksi ja matkoiksi valikoin 3,5km maantiejuoksu - 10km Fatbike pyöräily - 3,5km maantiejuoksu.
Kohta aamuinen #duathlon. Vaihtopaikka ja fillariosuuden kalusto odottamassa. pic.twitter.com/Cm0SnXdbWv
— Olli Miettinen (@OMiettinen) 22. maaliskuuta 2015
Tällä treenillä pääsin testaamaan perusvauhtiani ja sitä, että kuinka kropan hermotus toimii lajien vaihtuessa. Pyrin tekemään vaihdot niin nopeasti kuin oli mahdollista. Kuuden pakkasasteen keli varmisti, että mieli pysyy suorituksen aikana väkisin raikkaana. Suorituksen datat ovat lopulta tässä:
1. osuus juoksu 3,5km (kylmiltään): 14:13 (keskivauhti tasan 4:00/km), syke 155
2. osuus Fatbike 10km: 22:53 (keskivauhti 27km/h), syke 154
3. osuus juoksu 3,5km: 13:44 (3:53/km), syke 162
Koko suorituksen aika oli 53:40. Tästä liikkeesä oltiin 50:54, eli vaihtoihin paloi liki kolme minuuttia.
Aivan mahtava treeni ja oli mukava huomata, että jalat kestivät juoksua myös viimeisellä osuudella. Vauhti oli jopa helpompi pitää yllä kuin ekalla pätkällä. Nyt kuitenkin äkkiä palauttelemaan, että jaksaisin uida kunnialla iltapäivän TCC-uintitreenissä!
sunnuntai 15. maaliskuuta 2015
Kevät saapuu ja vauhti kiihtyy
Aurinko porottaa ja lumet hupenevat teidän varsilta ja myös maaston puolelta. Kesälajien taitajat eivät meinää pysyä aisoissa, vaan veri vetää treenaamaan! Näin on myös minun kohdallani. Keväisin urheiluinto nousee aivan eri tasolle ja valoisat päivät innostavat kehittymään monilla rintamilla. Energiaa riittää urheiluun, mutta myös työelämään ja perheen käyttöön - mahtavuutta.
Kesää ajatellen olen yrittänyt edistää ensisijaisesti uintia ja juoksua. Pyöräily pysyy kuitenkin edelleen ykköslajina. Maastopyöräily on vaan niin älyttömän mukavaa puuhaa, että en varmaan pääse siitä (onnekseni) koskaan eroon. Nyt alkuvuonna olen maaston puolelta löytänyt myös polkujuoksun. Polvet ovat kestäneet hyvin lyhyitä polkujuoksutreenejä ja uskaltauduin jopa ensimmäisiin pieniin kisoihinkin. Sairastelin pari viikkoa sitten viikon pituisen flunssan, mutta sen jälkeen olen käynyt maastossa vetämässä yhteensä 6 kappaletta 20 minuutin maksimijuoksuja poluilla. Vauhti on kasvanut hyvin ja happea on riittänyt erityisesti pehmeällä alustalla juoksuun, jossa tekniikalla on ollut vähemmän roolia. Huomioiden siis sen, että juoksua en ole koskaan oikeasti treenannut ja viimeiseen 10 vuoteen juoksut ovat olleet hyvin vähissä. Ahveniston Olympiaradalla juostu sohjon täyteinen kisa päättyi lopulta hyvään suoritukseen.
Uinnin suhteen kehitysaskeleet ovat olleet melko hitaita. Näyttää pahasti siltä, että uinnissa kehitys kulkee lineaarisesti käytettyihin treenitunteihin nähden. Olen tottunut, että oma kehitykseni on joissain lajeissa ollut nopeampaa ja edennyt jopa hyppäyksin. Näin ei ole uinnin suhteen nyt käynyt. En meinaa ehtiä riittävän usein uima-altaaseen ja työpäiviin liitetyt uinnit ovat olleet maksimissan 30 minuutin suorituksia. Perusvauhti on nyt noin 1500m/30min, joka luonnistuu siis hengästymättä. Töitä siis riittää! Onneksi uudessa seurassa TCC:ssä riittää hyvää sparrausapua uintiin.
Fillaripuolella töitä riittää myös. Kausi 2014 oli rikkonainen ja kunto oli hyvin pirstaleinen. Hyviä päiviä oli suurinpiirtein yhden käden sormien lukumäärä, onneksi 3-4 näistä päivistä osui kilpailupäiviin. Muuten suorituskyky vaihteli aivan älyttömästi. Nyt tulevalle kesälle haen tasaisempaa suorituskykyä eheämmän treenikauden jälkeen. Tietenkin lajivalikoiman laajennus ja varsinkin juoksutreenit saattavat vaikeuttaa pyöräilyssä kehittymistä. Vaikka suorituskykyni ei pyörän päällä pahemmin kehittyisi, niin voin kehittää triathlonajoani. Minun pyöräilytehoni on treenattu lähinnä maastopyöräilyn ja maastopyörän tarpeisiin. Hermotusta ja tehoa riittää suoralla selällä ajamiseen ja silloin, kun maaston muodot katkovat ajoa epätasaisin väliajoin. Aerodynaaminen ajoasento ja tasainen wattituuttaus vaatii minulta töitä myös pyöräilyn eteen. Pienillä hermotuksen ja liikkuvuuden muutoksilla saatan päästä kuitenkin melko nopeasti tuloksiin. Kalustosta pyöräily ei ainakaan jää kiinni! Jos saan mtb-tehot siirrettyä triathlonpyöräni päälle, niin vauhtia on melkein riittävästi.
Nyt kuitenkin pyörän päälle, että jaksaa vetää myös iltapäivän perään asettuvan uintitreenin kunnialla! Ulkoilu- ja treeni-intoa kaikille!
Kolmenkympinkriisi crossarilla. Autot hissuttelee alamäissä! pic.twitter.com/4d20c9SoBt
— Olli Miettinen (@OMiettinen) 14. maaliskuuta 2015
Kesää ajatellen olen yrittänyt edistää ensisijaisesti uintia ja juoksua. Pyöräily pysyy kuitenkin edelleen ykköslajina. Maastopyöräily on vaan niin älyttömän mukavaa puuhaa, että en varmaan pääse siitä (onnekseni) koskaan eroon. Nyt alkuvuonna olen maaston puolelta löytänyt myös polkujuoksun. Polvet ovat kestäneet hyvin lyhyitä polkujuoksutreenejä ja uskaltauduin jopa ensimmäisiin pieniin kisoihinkin. Sairastelin pari viikkoa sitten viikon pituisen flunssan, mutta sen jälkeen olen käynyt maastossa vetämässä yhteensä 6 kappaletta 20 minuutin maksimijuoksuja poluilla. Vauhti on kasvanut hyvin ja happea on riittänyt erityisesti pehmeällä alustalla juoksuun, jossa tekniikalla on ollut vähemmän roolia. Huomioiden siis sen, että juoksua en ole koskaan oikeasti treenannut ja viimeiseen 10 vuoteen juoksut ovat olleet hyvin vähissä. Ahveniston Olympiaradalla juostu sohjon täyteinen kisa päättyi lopulta hyvään suoritukseen.
Uinnin suhteen kehitysaskeleet ovat olleet melko hitaita. Näyttää pahasti siltä, että uinnissa kehitys kulkee lineaarisesti käytettyihin treenitunteihin nähden. Olen tottunut, että oma kehitykseni on joissain lajeissa ollut nopeampaa ja edennyt jopa hyppäyksin. Näin ei ole uinnin suhteen nyt käynyt. En meinaa ehtiä riittävän usein uima-altaaseen ja työpäiviin liitetyt uinnit ovat olleet maksimissan 30 minuutin suorituksia. Perusvauhti on nyt noin 1500m/30min, joka luonnistuu siis hengästymättä. Töitä siis riittää! Onneksi uudessa seurassa TCC:ssä riittää hyvää sparrausapua uintiin.
Fillaripuolella töitä riittää myös. Kausi 2014 oli rikkonainen ja kunto oli hyvin pirstaleinen. Hyviä päiviä oli suurinpiirtein yhden käden sormien lukumäärä, onneksi 3-4 näistä päivistä osui kilpailupäiviin. Muuten suorituskyky vaihteli aivan älyttömästi. Nyt tulevalle kesälle haen tasaisempaa suorituskykyä eheämmän treenikauden jälkeen. Tietenkin lajivalikoiman laajennus ja varsinkin juoksutreenit saattavat vaikeuttaa pyöräilyssä kehittymistä. Vaikka suorituskykyni ei pyörän päällä pahemmin kehittyisi, niin voin kehittää triathlonajoani. Minun pyöräilytehoni on treenattu lähinnä maastopyöräilyn ja maastopyörän tarpeisiin. Hermotusta ja tehoa riittää suoralla selällä ajamiseen ja silloin, kun maaston muodot katkovat ajoa epätasaisin väliajoin. Aerodynaaminen ajoasento ja tasainen wattituuttaus vaatii minulta töitä myös pyöräilyn eteen. Pienillä hermotuksen ja liikkuvuuden muutoksilla saatan päästä kuitenkin melko nopeasti tuloksiin. Kalustosta pyöräily ei ainakaan jää kiinni! Jos saan mtb-tehot siirrettyä triathlonpyöräni päälle, niin vauhtia on melkein riittävästi.
Nyt kuitenkin pyörän päälle, että jaksaa vetää myös iltapäivän perään asettuvan uintitreenin kunnialla! Ulkoilu- ja treeni-intoa kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)