SM-kisat Lahdessa lähestyvät vauhdilla. Vain muutama päivä starttiin ja osallistujat veivaavat viimeisiä valmistavia treenejään ennen kisaa - niin minäkin. Reittispekulaatiot ovat hieman vaimenneet viikon takaisesta, ja huomenna pääsen itse näkemään, että mitä on luvassa sitten sunnuntaina. Ymmärtääkseni kisa ei ainakaan ole äärimmäisen tekninen, mutta toisaalta nousumetreissä ei ole järjestäjä säästellyt. Lähtökohtaisesti minulle sopisi parhaiten tekninen, mutta railakkaasti nousua sisältävä reitti. Sellaisia ei ole SM-kisoissa ajettu lähivuosina, vaan tekninen polku on ymmärretty Suomessa lähinnä hitaana juuri/-kivikkovääntönä. Pyörä alkaa olla minulla iskussa, kun eilen vaihtelimme apurin kanssa uutta rengasta alle. Pikkuneiti on kyllä pyöräjutuissa aina ihan täysillä mukana ja harvoin olen nähnyt apurin olleen niin onnessa pumppaamisesta kuin eilen!
Vauhtia sunnuntain SM-kisassa tulee varmasti olemaan. Pikaisen osallistujalistan vilkaisun jälkeen nostaisin miesten eliten voittajasuosikeiksi Jukka Vastarannan ja Samuel Pökälän. Siinä on kaksi kaveria, joiden vauhti parhaimmillaan kestää maailmanluokan vertailun. Kovaa haluavat ajaa moni muukin ja tietenkin tähän porukkaan kuulun myös minä. Valtteri Repo on alkukesän etsinyt kuntoaan, mutta huhujen mukaan tällä viikolla pyörä on alkanut kulkea paremmin. Juha Kangaskokko on pitkän linjan SM-mitalisti ja aina vaarallinen kaikissa kisoissa. Lisäksi kisaan osallistuu monta ukkoa, jotka eivät niin aktiivisesti kierrä maastocupin osakilpailuja, mutta saattavat olla todella kovassa maastokunnossa sunnuntaina. Erityisen mukavaa on ollut huomata, että 2000-luvun alkupuolella tiivisti maastokisoja kiertäneet ja menestystä niittäneet kaverit ovat nyt tekemässä paluuta maastokisoihin!
Minun osaltani keskeisimmät treenit on kisaa ajatellen nyt ajettu. Vaasan jälkeen en ole toistaiseksi ehtinyt pitää lepopäivää lainkaan, joten osallistun sunnuntaina kisaan 9 peräkkäisen ajopäivän jälkeen. Omien lenkkien lisäksi olen ajellut vauvan ja pyöräkärrin kanssa lenkkejä päivittäin. Tämä tulee johtamaan siihen, että olen kisassa joko jumissa, tai sitten kulkee mainiosti. Tänä vuonna en ole osannut yhtään arvioida ennen kisaa, että olenko iskussa vai en. Nyt ollaan muutama päivä kädet ristissä, että sunnuntaina olisi keho kokonaisuudessa iskussa.
Ruokavaliolla ja levolla tulee olemaan myös merkitystä kisasuorituksessa. Vaasan kisan voittoa edeltävän päivän ruokavalio oli minulle poikkeuksellinen. Lounaaksi ahmin Subissa 30cm päivän patongin ja illalla oli vuorossa tulinen ja tanakka vierailu kiinalaiseen ravintolaan. Ruokaillessa hikeä pukkasi oikein urakalla ja painavasta ruokailusta huolimatta saatoin poistua ravintolasta kevyempänä kuin sinne mennessä. Pitäisiköhän tankata chilihärkää myös tulevana lauantaina?
Jotta saisin kehoni mahdollisimman sekaisin sunnuntaihin mennessä, olen päättänyt valvoa öisin. Viimeyönä viimeksi kävin katkomassa siimoja Vanajaveden rantamilla. Kuhan saantiprosentti laski eilisen käynnin jälkeen dramaattisesti, nyt onnistumisprosentti on vain 75%.
Nähdään siis kisoissa sunnuntaina!
torstai 18. heinäkuuta 2013
sunnuntai 14. heinäkuuta 2013
Vaasan XCO 14.7.2013 - Voitto kotiin kisaraportti
Vaasan XCO-kisa on siis ajettu ja omalta kohdaltani kaikki meni nappiin. Kävin tutustumassa rataan lauantaina ja tiesin reitin sopivan ominaisuuksilleni kohtuullisen hyvin. Eilisellä tutustumisella kellotin kertaalleen radan ja ajaksi tuli 14:30. Arvelin, että vastaavaa aikaa ei kisassa sunnuntaina ajettaisi, vaan voittajan voittoaika painuisi noin 1h 15min korville.
Kisan alussa jäin vähän pussiin ja aloitin muutenkin rauhallisemmin. Olin ensimmäisellä kierroksen jälkeen sijalla 4, kun kärkeen olivat karanneet Sohkanen ja Tähti. Itse seurasin Samuel Halmetta, kun tunsin tehojen olevan sopivalla tasolla. Kärkinelikko oli kuitenkin nipussa kierroksen päätyttyä ja vilkaisin kierrosajan, se oli 14:50. Tiesin, että nousut kovaa ajamalla pystyisin vetämään kierroksen ensimmäistä kovempaa, jos vain saisin paikan ajaa omilla vahvuuksillani.
Halme tipahti kyydistä jonkin ajan kuluttua ja kärkeen jäi kolmikko: Sohkanen, Tähti ja minä. Meidän perässä melko lähellä tuli seurakaveri Jeremias. Simo oli vahva poluilla ja laskuissa, Toni teki napakoita iskuja nousuissa ja itse tyydyin lähinnä tekemään omaa suoritusta. Nousuissa otin kaverit aina kiinni, mutta polkulaskuissa jäin vähän jälkeen. Tämä johtui siitä, että rengaspaineeni olivat tänään vähän päälle 2 barin ja iskaritkin hitusen kovalla. Rengaspaineet olivat tietoinen valinta, kun alla oli 2,1 leveää rengasta ja halusin pitää renkaat ehjänä maaliin saakka.
Kierrokset kaksi, kolme ja neljä mentiin oikeastaan aika tasaisesti pieniä iskuja lukuunottamatta. Kisan edetessä oma ajoni parani myös poluilla kavereihin nähden ja neljännen kierroksen polkuosuuksilla tuntui jo välillä siltä, että miksi kaverit menevät edessä niin hiljaa. Maltoin kuitenkin mieleni vielä viimeisessä nousussa ja päätin yrittää ratkaisua myöhemmin - tärkeää olisi päästä ajamaan viimeisellä kierroksella serpentiininousu kärjessä. Jos niin kävisi, olisin vahvoilla, ajattelin.
Viimeiselle kierrokselle lähtiessä pääsin ensimmäiselle polulle johdossa. Mitään radikaalia ei tapahtunut, mutta pystyin jatkamaan kärjessä myös toiselle polulle ennen serpentiininousua. Silloin kaverit Simo ja Toni jäivät vähän jälkeen. Eroa ei ollut paljon, mutta pääsin vaivatta kärjessä kiipeämään serpentiiniä ylöspäin. Mäki nousi mukavasti ja eroa tuli hieman lisää. Lopun polut otin tarkasti, mutta napakasti ja kiipesin vielä loppunousun sopivan kovaa ylös. Menin lyömään polveni tankoon juuri ennen loppunousua ja se aiheutti hetken vähän harmaita hiuksia. Polven hermosta kipu virtasi lonkkaan, selkään ja jalka lähti puutumaan. Sain kuitenkin hammasta purren nousun kiivettyä. Loppulaskussa pääsi sitten nauttimaan ja loppusuoralla hyppimään sillan ylityksessä ennen maalia. Mukava voitto vain viikko ennen XCO:n SM-kisoja ja melko helpolla tavalla. Happoja ei tullut koko kisan aikana ja maalissakin voimia olisi ollut kiertää pari kierrosta lisää.
Kilpailun viisi kierrosta taittui lopulta yhteisaikaan 1,15:14. Ei siis kovin kauaksi ennen kisaa miettimääni voittoaikaa. Jos ensimmäisellä neljällä kierroksella serpentiininousu olisi aina ajettu vauhdilla ylös, olisi aika ollut jonkin verran alle 1,15.
Maaliin toiseksi ajoi tiimikaveri Simo ja Tähti kolmas. Jeremiakselle tapahtui ikävä rengasrikko viimeisellä kierroksella ja podiumtaistelu jäi tällä kertaa haaveeksi.
Tästä on hyvä jatkaa viikon kuluttua ajettaviin SM-kisoihin. Nyt vain viikko hervotonta treeniä ja sitten kisoihin mukavasti superkompensaation aikaan.
Tässä vielä kisan tulokset top 10:
Nimi Seura Aika
1 Olli Miettinen Team Skins/HyPy/ROSE 1:15:14
2 Simo Sohkanen Team Skins/HyPy 1:15:50
3 Toni Tähti Team Medilaser/P-P 1:16:12
4 Jussi Laurila Picaro 1:17:0
5 Juha Kangaskokko Picaro 1:17:02
6 Jeremias Holmberg HyPy 1:17:59
7 Pekka Niemi PoTa 1:18:55
8 Samuel Halme Team Medilaser/P-P 1:19:13
9 Samuli Saarela PKK 1:20:21
10 Valtteri Repo Team Medilaser/P-P 1:21:23
Kisan alussa jäin vähän pussiin ja aloitin muutenkin rauhallisemmin. Olin ensimmäisellä kierroksen jälkeen sijalla 4, kun kärkeen olivat karanneet Sohkanen ja Tähti. Itse seurasin Samuel Halmetta, kun tunsin tehojen olevan sopivalla tasolla. Kärkinelikko oli kuitenkin nipussa kierroksen päätyttyä ja vilkaisin kierrosajan, se oli 14:50. Tiesin, että nousut kovaa ajamalla pystyisin vetämään kierroksen ensimmäistä kovempaa, jos vain saisin paikan ajaa omilla vahvuuksillani.
Halme tipahti kyydistä jonkin ajan kuluttua ja kärkeen jäi kolmikko: Sohkanen, Tähti ja minä. Meidän perässä melko lähellä tuli seurakaveri Jeremias. Simo oli vahva poluilla ja laskuissa, Toni teki napakoita iskuja nousuissa ja itse tyydyin lähinnä tekemään omaa suoritusta. Nousuissa otin kaverit aina kiinni, mutta polkulaskuissa jäin vähän jälkeen. Tämä johtui siitä, että rengaspaineeni olivat tänään vähän päälle 2 barin ja iskaritkin hitusen kovalla. Rengaspaineet olivat tietoinen valinta, kun alla oli 2,1 leveää rengasta ja halusin pitää renkaat ehjänä maaliin saakka.
Kierrokset kaksi, kolme ja neljä mentiin oikeastaan aika tasaisesti pieniä iskuja lukuunottamatta. Kisan edetessä oma ajoni parani myös poluilla kavereihin nähden ja neljännen kierroksen polkuosuuksilla tuntui jo välillä siltä, että miksi kaverit menevät edessä niin hiljaa. Maltoin kuitenkin mieleni vielä viimeisessä nousussa ja päätin yrittää ratkaisua myöhemmin - tärkeää olisi päästä ajamaan viimeisellä kierroksella serpentiininousu kärjessä. Jos niin kävisi, olisin vahvoilla, ajattelin.
Viimeiselle kierrokselle lähtiessä pääsin ensimmäiselle polulle johdossa. Mitään radikaalia ei tapahtunut, mutta pystyin jatkamaan kärjessä myös toiselle polulle ennen serpentiininousua. Silloin kaverit Simo ja Toni jäivät vähän jälkeen. Eroa ei ollut paljon, mutta pääsin vaivatta kärjessä kiipeämään serpentiiniä ylöspäin. Mäki nousi mukavasti ja eroa tuli hieman lisää. Lopun polut otin tarkasti, mutta napakasti ja kiipesin vielä loppunousun sopivan kovaa ylös. Menin lyömään polveni tankoon juuri ennen loppunousua ja se aiheutti hetken vähän harmaita hiuksia. Polven hermosta kipu virtasi lonkkaan, selkään ja jalka lähti puutumaan. Sain kuitenkin hammasta purren nousun kiivettyä. Loppulaskussa pääsi sitten nauttimaan ja loppusuoralla hyppimään sillan ylityksessä ennen maalia. Mukava voitto vain viikko ennen XCO:n SM-kisoja ja melko helpolla tavalla. Happoja ei tullut koko kisan aikana ja maalissakin voimia olisi ollut kiertää pari kierrosta lisää.
Kilpailun viisi kierrosta taittui lopulta yhteisaikaan 1,15:14. Ei siis kovin kauaksi ennen kisaa miettimääni voittoaikaa. Jos ensimmäisellä neljällä kierroksella serpentiininousu olisi aina ajettu vauhdilla ylös, olisi aika ollut jonkin verran alle 1,15.
Maaliin toiseksi ajoi tiimikaveri Simo ja Tähti kolmas. Jeremiakselle tapahtui ikävä rengasrikko viimeisellä kierroksella ja podiumtaistelu jäi tällä kertaa haaveeksi.
Tästä on hyvä jatkaa viikon kuluttua ajettaviin SM-kisoihin. Nyt vain viikko hervotonta treeniä ja sitten kisoihin mukavasti superkompensaation aikaan.
Tässä vielä kisan tulokset top 10:
Nimi Seura Aika
1 Olli Miettinen Team Skins/HyPy/ROSE 1:15:14
2 Simo Sohkanen Team Skins/HyPy 1:15:50
3 Toni Tähti Team Medilaser/P-P 1:16:12
4 Jussi Laurila Picaro 1:17:0
5 Juha Kangaskokko Picaro 1:17:02
6 Jeremias Holmberg HyPy 1:17:59
7 Pekka Niemi PoTa 1:18:55
8 Samuel Halme Team Medilaser/P-P 1:19:13
9 Samuli Saarela PKK 1:20:21
10 Valtteri Repo Team Medilaser/P-P 1:21:23
Tunnisteet:
kausi2013,
kisaraportti,
kisat,
XCO
torstai 11. heinäkuuta 2013
Tulevana viikonloppuna Vaasan XCO
Kesä etenee vauhdilla ja nyt mennään jo heinäkuun puolivälissä. Kalastuksen täyteisen ja kuhafileillä kyllästetyn alkuviikon jälkeen on edessä fillarikisoja. Vaihtoehtoina olisi ollut vuoden takaisen kaatumiskisan uusiminen Seinäjoella lauantaina, tai sitten ajaa XCO-kisa sunnuntaina Vaasassa. Osa hurjista ajaa varmaan molemmat kisat, mutta minä päätin tällä kertaa keskittyä XCO-lajiin ja kisaan vain sunnuntaina. Tämä oli luonnollinen valinta myös viikon kuluttua ajettaviin XCO SM-kisoihin Lahdessa.
Vaasaan lähdemme jo huomenna perjantaina ja lauantaina on tarkoitus tutustua sunnuntain kisarataan. Pistelen ainakin Twitterin kautta lauantaina tietoa radasta ja fiiliksestä!
Vaasaan lähdemme jo huomenna perjantaina ja lauantaina on tarkoitus tutustua sunnuntain kisarataan. Pistelen ainakin Twitterin kautta lauantaina tietoa radasta ja fiiliksestä!
sunnuntai 7. heinäkuuta 2013
Sprinttitreeniä kuvina
Tiistaina sain maasto-/sprinttitreeneihin lisää meininkiä, kun paikallinen valokuvaaja Jouni Uotinen oli treeneissä mukana. Suuntasimme Hämeenlinnan kalliopätkille pitämään hauskaa.
Myös blogin yläpalkin ylämäkivääntö on samalta päivältä. Tunnistavatko hämeenlinnalaiset tai muut kuvauspaikan?
Myös blogin yläpalkin ylämäkivääntö on samalta päivältä. Tunnistavatko hämeenlinnalaiset tai muut kuvauspaikan?
Tunnisteet:
maastopyöräily,
pyörät,
Rose,
XCE
perjantai 5. heinäkuuta 2013
Kauden 3. KOH I NOOR -kisa ajettu
Voisihan sitä jotain eilisen illan kisasta nopeasti kirjoittaa. Ahvenistolla siis oltiin ja maantiepyörät alla. Kisassa ajettiin ensin aika-ajokierros moottorirataa ympäri, jonka jälkeen yhteislähtönä perinteiset 15 kierrosta. Hyvin oli porukkaa taas mukana, kun liki 20 kuskia saapuivat paikalle.
Lämmittelin itselleni normaaliin tapaan kisapaikalle Hattulan kautta. Itse aika-ajoon tuli kuitenkin lähdettyä vähän kylmillä jaloilla lähes puolen tunnin seisoskelun johdosta. Hapokasta menoahan se sitten tiesi. Kovin erikoiseen lentoon en päässyt missään vaiheessa, mutta onneksi sentään iso keskiö pysyi päällä koko kierroksen ajan. Kuittasin voiton aika-ajosta ajalla 3:55 ja se edellytti 460 watin keskitehoja. Vuosi sitten ajoimme Tiaisen Samin kanssa ajat 3:52 (Sami) ja 3:53, joten kovin paljon en ole perässä vuoden takaista heinäkuun iskua.
Yhteislähdössä oli taktisen pelin henkeä mukana, kun kisassa olivat muun muassa Halmeen veljekset, Chebicin Niemi ja Siukola. Halmeet vetivät koko kisassa esimerkillisesti ja itsekin yritin heti kisan alusta lähtien olla auttamassa mahdollista irtiottoa. Niemi sen sijaan passaili yli 10 kierrosta tehden irtiotosta lähinnä vaikeampaa, mutta alkoi sitten viimeisillä kierroksilla tehdä omia ratkaisuja ja sai irtiottoon vähän maitohappoa esille.
Jotenkin sain kisassa jalat ajettua niin loppuun, että loppukiristä ei tullut yhtään mitään. Sijoitus neljäs Sam Halmeen, Niemen ja Sas Halmeen jälkeen. Kisan aktiivisimman kuskin palkinto olisi pitänyt antaa mielestäni Sasu Halmeelle - hienoa ajoa! Kokonaisuutena eiliselle iltakisalle pyörimiseen kertyi kilometrejä reilut 90km.
Tänään aamulla kävin uutukaisen pyöräkärrin kanssa vauvan ulkoilutuslenkillä. Hyvin muuten reilut 25 kiloa perässä vedettävää tuo lisäprosentteja nousuihin ja tasapainottaa pyöräilyvauhtia vaimon kanssa! Myös Aulangon kilometrimäki on nyt 11kk Helmin kanssa käyty ajamassa ja kärrin lisäpaino kyllä pistää ukon koville jyrkimmissä kohdissa. Aamulenkin pituus 32km ja pienet lisäjännitykset toivat Aulangolla karkuteillä olleet neljä isoa hevosta. Vauva perässä, järvi ympärillä ja golf-kentällä 30m päässä viilettävät puolivauhkot hevoset eivät olleet ihan turvallisin yhtälö. Onneksi hepat eivät kimpoilleet meidän reiteille ja pääsimme turvallisesti kotiin.
Illalla kävin siivoamassa viime kesältä tutun sprinttitreeniradan. Talven jäljiltä vauhdikkaimpaan alamäkeen oli kaatunut isohko puu ja alkulämpöihin kuului puun raivausta. Hyvin pysyi saha kädessä sykkeet pk-alueella:
Ratatalkoiden jälkeen vedin kauden ensimmäiset sprinttitreenit. Psycho Path -pyörä on kuin tehty sprinttipeliksi ja niinpä myös kello tykkäsi kauden ensimmäisistä vedoista. Vielä vähän treeniä, niin viime kauden ennätykset pitäisi testiradalla olla lyötävissä. Onpa muuten raikasta ja virkistävää treenata 1,5min maksimivetoja paikaltaan lähtien maastossa. Käykäähän testaamassa - periksi ei sitten saa antaa!
Lämmittelin itselleni normaaliin tapaan kisapaikalle Hattulan kautta. Itse aika-ajoon tuli kuitenkin lähdettyä vähän kylmillä jaloilla lähes puolen tunnin seisoskelun johdosta. Hapokasta menoahan se sitten tiesi. Kovin erikoiseen lentoon en päässyt missään vaiheessa, mutta onneksi sentään iso keskiö pysyi päällä koko kierroksen ajan. Kuittasin voiton aika-ajosta ajalla 3:55 ja se edellytti 460 watin keskitehoja. Vuosi sitten ajoimme Tiaisen Samin kanssa ajat 3:52 (Sami) ja 3:53, joten kovin paljon en ole perässä vuoden takaista heinäkuun iskua.
Yhteislähdössä oli taktisen pelin henkeä mukana, kun kisassa olivat muun muassa Halmeen veljekset, Chebicin Niemi ja Siukola. Halmeet vetivät koko kisassa esimerkillisesti ja itsekin yritin heti kisan alusta lähtien olla auttamassa mahdollista irtiottoa. Niemi sen sijaan passaili yli 10 kierrosta tehden irtiotosta lähinnä vaikeampaa, mutta alkoi sitten viimeisillä kierroksilla tehdä omia ratkaisuja ja sai irtiottoon vähän maitohappoa esille.
Jotenkin sain kisassa jalat ajettua niin loppuun, että loppukiristä ei tullut yhtään mitään. Sijoitus neljäs Sam Halmeen, Niemen ja Sas Halmeen jälkeen. Kisan aktiivisimman kuskin palkinto olisi pitänyt antaa mielestäni Sasu Halmeelle - hienoa ajoa! Kokonaisuutena eiliselle iltakisalle pyörimiseen kertyi kilometrejä reilut 90km.
Tänään aamulla kävin uutukaisen pyöräkärrin kanssa vauvan ulkoilutuslenkillä. Hyvin muuten reilut 25 kiloa perässä vedettävää tuo lisäprosentteja nousuihin ja tasapainottaa pyöräilyvauhtia vaimon kanssa! Myös Aulangon kilometrimäki on nyt 11kk Helmin kanssa käyty ajamassa ja kärrin lisäpaino kyllä pistää ukon koville jyrkimmissä kohdissa. Aamulenkin pituus 32km ja pienet lisäjännitykset toivat Aulangolla karkuteillä olleet neljä isoa hevosta. Vauva perässä, järvi ympärillä ja golf-kentällä 30m päässä viilettävät puolivauhkot hevoset eivät olleet ihan turvallisin yhtälö. Onneksi hepat eivät kimpoilleet meidän reiteille ja pääsimme turvallisesti kotiin.
Illalla kävin siivoamassa viime kesältä tutun sprinttitreeniradan. Talven jäljiltä vauhdikkaimpaan alamäkeen oli kaatunut isohko puu ja alkulämpöihin kuului puun raivausta. Hyvin pysyi saha kädessä sykkeet pk-alueella:
Ratatalkoiden jälkeen vedin kauden ensimmäiset sprinttitreenit. Psycho Path -pyörä on kuin tehty sprinttipeliksi ja niinpä myös kello tykkäsi kauden ensimmäisistä vedoista. Vielä vähän treeniä, niin viime kauden ennätykset pitäisi testiradalla olla lyötävissä. Onpa muuten raikasta ja virkistävää treenata 1,5min maksimivetoja paikaltaan lähtien maastossa. Käykäähän testaamassa - periksi ei sitten saa antaa!
Tunnisteet:
harjoittelu,
kisaraportti,
Maantiepyöräily,
Rose,
XCE
torstai 4. heinäkuuta 2013
Ahvenistolla kisat illalla!
Tahkosta on toivuttu ja paluu normaaliin päivärytmiin on onnistunut suhteellisen helposti. Vaikka Tahko olikin lopulta minulle pieni pettymys tuloksellisesti, oli ajamisessa paljon hyviä juttuja havaittavissa. Nyt katseet on siirretty 20.7. ajettaviin XCO SM-kisoihin, joihin valmistautuminen on syytä tehdä huolella.
SM-kisassa kovaa ajaminen ei tule onnistumaan, jos tässä vain rentoillaan viikkotolkulla. Perinteisesti minulle parasta valmistautumista ovat olleet kovat treeniviikot juuri ennen pääkisoja; näin kisan kova vauhti ei tule keholle yllätyksenä. Tänään ajetaan Hämeenlinnan Ahvenistolla klo 1830 yksi tulevien SM-kisojen keskeisimmistä treeneistäni. KOH I NOOR-ajoissa painetta jaloille on luvassa yli tunnin verran. Lisäksi tämän päivän kisassa on myös yhden kierroksen aika-ajo. Voisiko parempaa treeniä siis olla enää tarjolla? Ensin 4 min maksimiveto ja sen jälkeen anakynnystreeni kokonaisen tunnin verran.
Nähdään illalla Ahvenistolla - täällä ollaan jo valmiina!
SM-kisassa kovaa ajaminen ei tule onnistumaan, jos tässä vain rentoillaan viikkotolkulla. Perinteisesti minulle parasta valmistautumista ovat olleet kovat treeniviikot juuri ennen pääkisoja; näin kisan kova vauhti ei tule keholle yllätyksenä. Tänään ajetaan Hämeenlinnan Ahvenistolla klo 1830 yksi tulevien SM-kisojen keskeisimmistä treeneistäni. KOH I NOOR-ajoissa painetta jaloille on luvassa yli tunnin verran. Lisäksi tämän päivän kisassa on myös yhden kierroksen aika-ajo. Voisiko parempaa treeniä siis olla enää tarjolla? Ensin 4 min maksimiveto ja sen jälkeen anakynnystreeni kokonaisen tunnin verran.
Nähdään illalla Ahvenistolla - täällä ollaan jo valmiina!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











