Yhden välivuoden jälkeen mieleni teki palata Oikea Reitin
järjestämiin kilpailuihin ja Hollolan maastotriathloniin. Koin keskiviikko-illan
kilpailun hyväksi valmistavaksi treeniksi kohti Vierumäen perusmatkan
kilpailua, joka oli edessä vielä saman viikon lauantaina. Täysillä vedetty
suoritus Hollolassa olisi rankka, mutta samalla se mahdollisti
superkompensaation toteutumisen muutaman päivän päähän eteenpäin. Hollolan
kisassa matkat ovat mielenkiintoiset 900m uinti, 20km maastopyöräily ja 6km
maastojuoksu. Reitit eivät sinällään ole kovinkaan teknisesti haastavia, vaan
rankkuus tulee Tiirismaan korkeuseroista. Vuonna 2015 selvitin reitin loppuaikaan
1h 24min ja osia. Tänä vuonna halusin päästä maaliin nopeammin – olinhan tänä
vuonna keskittynyt pääosin triathloniin maastopyöräilyn sijaan. Vuoden 2016
välivuosi johtui nimenomaan maastopyöräilyn painotuksesta triathlonin sijaan.
Uinti 900m – olmimaista paremmin 15:22
Uinti suoritetaan Hollolan kisassa 3 x 300m lenkkinä ja
jokaiselle kierrokselle käydään maissa kiertämässä laituri. Tämä uintitapa
sopii minulle kehnona uimarina mainiosti, koska ehdin nollaamaan mielessäni
uinnin muutamalla maa-askeleella ja leikin mielessäni, että uintimatka on vain
300m. Tuttuun tapaan jäin uintiosuudella. Eroa tuli reilut 2 minuuttia kisan nopeimpiin
uimareihin verrattuna, joka tarkoittaa minulle hyvää uintia. Rantauduin ehkäpä
sijalla 11, mutta ehdin T1-vaihdossa useamman kaverin ohitse ja pääsin
pyöräosuudelle sijalla 5.
Pyöräily 20km – hurjastellen 40:48
Maastopyöräilyosuudelle minulla oli tälle radalle
täydellinen kisapyörä. Rosen Psycho Path 29er jäykkäperäinen pyörä painaa
rapiat 9 kiloa ja on kuin tehty kiipeämään tiukkoja nousuja. Lähdin ajamaan
ennakkoluulottomasti watteja säästelemättä niin, että saisin kaikki karkulaiset
kiinni viimeistään 8km kohdilla ennen reitin polkuosuuksia. Toinen kierros
olisi sitten mahdollista tehdä aikaeroa taaksepäin. Pääsin kuittaamaan nopeasti
muutamat sijat ja varsinkin jyrkissä nousuissa pääsin kanssakilpailijoihin
nähden etenemään rivakasti. 5km ajon jälkeen olin jo sijalla kaksi ja edessä
viiletti vain Sailfish-sankari Mika Somppi. Kaksi vuotta sitten sain Mikan
kiinni kierroksen puolivälissä S-laskussa, nyt piti odottaa muutama kilometri
pitempään. Suunnitelman mukaisesti pääsin Mikan ohi juuri ennen kierroksen
lopun polkuja ja ehdin toiselle kierrokselle vajaan minuutin johdossa. Pyörä
kulki mainiosti keskivauhdin ollessa n. 30km/h ja jaloissa tuntui ruutia
riittävän edelleen. Toisella kierroksella oli ohitettava lyhyen matkan urheilijoita,
mutta leveällä baanalla ohitukset onnistuivat helposti. Toinen kierros tuli
suurin piirtein samaan aikaan ensimmäisen kanssa (koko osuuden loppuaika 40:48)
ja paransin parin vuoden takaista omaa fillariaikaani liki puolitoista
minuuttia. Toiseksi nopein fillariosuudella oli Johan Bäckman ja kellotti
osuusajaksi 45:01.
ROSE:n kanssa nautitaan vauhdista. Kuva: T. Sillanpää-Reitti
Juoksu 6km – varpaat ahtaalla 23:19
Juoksuun lähtiessä en tiennyt eroa taakse, mutta arvelin sen
olevan noin 3 minuuttia. Hollolassa on perinteisesti pystytty voittamaan kisa,
jos pitää noin 4min kilometrivauhtia juoksuosuudella. Juoksukenkäni pohjallinen
meni vähän rullalle vaihdossa ja oikean jalan varpaat olivat juoksun ajan
ahtaammalla kuin muu kroppa. Onneksi pyöräilijä on tottunut siihen, että kenkä
on jalassa just eikä melkein, niinpä puolisen senttiä liian lyhyestä kengästä
ei tullut isompaa ongelmaa. Ensimmäisen 3km pääsin läpi alle 12 minuutissa ja
tiesin jaksavani maaliin samalla vauhdilla. Toiselle kierrokselle lähtiessä
sain vielä varmistuksen aikaerosta taaksepäin ja se oli reilut 3 minuuttia.
Myös toinen juoksukierros sujui ensimmäisen kierroksen tapaan hyvin ja lopulta
sain tuuletella voittoa selvällä erolla muihin.
Kovaa treeniä tekemässä, sykkeet korkealla. Kuva: T. Sillanpää-Reitti
Kokonaisuutena matkaan meni aikaa 1:20:58, joka taitaa olla
Hollolan kisojen reittiennätys. Toiseksi kiirehti Johan Bäckman (-4:03) ja
kolmantena maaliviivan ylitti Mika Somppi (-5:26).
Hollolan maastotriathlon ei pettänyt tälläkään kertaa:
aurinkoinen sää, yli sata osallistujaa arki-iltana, mahtava tunnelma
selostuksineen ja sähköisine ajanottoineen on jotain aivan mahtavaa. Lisäksi
kisasta oli live-lähetys youtubessa ja palkinnoksi sai pullaa – ei voi
valittaa. Toivon, että pääsen sellaiseen kuntoon tässä loppukesän aikana, että
uskallan startata elokuun alussa Hauhon jokamiestriathloniin, vaikka se on vain
muutama päivä ennen Tahkon täysmatkaa. Hollolan jälkeen minun oli palauduttava
nopeasti tulevan lauantain perusmatkan kisaan. Siitä raportti tulee myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Maltatko vielä kirjata kuvan tekstin, niin tiedän sinun olevan ihminen