Teiskotriathlon 8.7.2017 – kunto kohoaa ja voitto

Vierumäen perusmatkan jälkeinen treeniviikko oli mahdollista kruunata lauantaina Teiskotriathlonissa. Kisan matkat olivat 800m, 25km, 7km. Tällä kertaa uintimatka saattoi olla vähän ylimittainen, ainakin kokeneiden kisakavereiden mielestä. Kisan ympäristö oli viehättävä Maisansalo, jossa oli todella kotoisa tunnelma. Kun paikalle saapui vielä kovia nimiä (Kai Söderdahl, Tommi Martikainen, Erwin Borremans) kisaamaan, niin sai sopivasti kisamieltä herätettyä. Viikon treenailut tuntuivat vähän jäsenissä, treenitunnit olivat paukkumassa reilusti normaaleja treeniviikkojani korkeammiksi. Kutsukisana järjestettävän Teiskotriathlonin valtias oli ollut viimeiset kolme vuotta Martikainen. En tiennyt, että pystyisinkö kaveria haastamaan tällä kertaa ja myös Söderdahlin Kaitsu on aina kisatessaan titaaniakin kovempi - vaikka olisi mukana hankalassa välissä omien treeniensä suhteen. Lähdin siis kisaan mukaan nöyrin mielin ja katsomaan, josko saisin ehjän kokonaisuuden vedettyä lävitse.

Varusteet kasassa ja eikun kisapaikalle!

Uinti 800-900m - 15:20 (1:52 Kaitsua hitaampana)

Uinti suoritettiin yhtenä lenkkinä Näsijärven raikkaassa vedessä. Veden lämpö oli hieman yli 16-astetta ja pystyin uimaan siinä hengen salpaantumatta. Viileissä vesissä Sailfishin One märkkäri on ollut kyllä paikallaan. Se kelluttaa minua hyvin ja toisaalta on myös hyvin lämpöä ylläpitävä. Olin pari vuotta tuskaillut uinnin kanssa liian ahtaiden märkkäreiden kanssa. Nyt uinnista on iso huoli poissa, kun saa hengittää vapaasti ja voi keskittyä itse uintiin. Tuttuun tapaan en hätiköinyt uinnissa ja menin omaa rentoa vauhtia. Välillä löytyi peesiä ja välillä ei. Peesissä tuntui aina siltä, että oma vauhti olisi vähän edessä olevaa nopeampaa. Keskisyke uinnissa oli tällä kertaa 139, joten siellä oli mukana vähän yritystäkin. Ero Kaitsuun oli alle 2 minuuttia, joka tarkoitti minulta hyvää uintia. Yllättäen olin myös Martikaisen Tommia nopeampi, mutta en tiennyt sitä kisan tässä vaiheessa.

Pyörä 25km – 35:21 (2:12 Martikaista hitaampana)

Fillariosuudelle lähdin pitämään tasaisen kovaa vauhtia kuitenkin niin, että jalkoja jäisi myös juoksuun. Toivoin, että voisin pyöräilyn päätteeksi olla kärkikahinoissa mukana. Se kuinka kaukana Erwin ja Kaitsu olivat edessä oli hämärän peitossa ja ajattelin myös Tommin painavan edessä karkuun parhaillaan. Ohittelin muutamia ajajia ensimmäisen 5km matkalla ja sitten kuulin jonkun tulevan takaa ohitse. Luulin jo hetken, että sieltä tulee auto, mutta yllättäen ohittaja olikin Martikainen. Menin vähän hämilleni, koska ajattelin Tommin olevan minua reilusti nopeampi uimari. Tommin jäätävään vauhtiin en lähtenyt hönkimään mukaan, vaan annoin miehen mennä menojaan. Mittarin mukaan oma vauhti pyöri 43 km/h kieppeillä ja matkaa oli kuitenkin reilusti jäljellä. Kääntöpaikka sijaitsi 12,5km kohdalla ja siellä pääsi hyvin selville kisan järjestyksestä ja aikaeroista. 

Kääntöpaikalla olin sijalla 5 ja selvää oli, että Tommia en millään saisi kiinni. Niinpä otin tavoitteeksi nousta kakkossijalle ohi Erwinin ja Kaitsun, jotka olivat ennakkoon myös kovimpia vastustajia. Ehdin ajella takaisin päin pitkän ajan ennen kuin sain vihdoin Erwinin ja Kaitsun näköpiiriin. Alkoi jo näyttää siltä, että matka loppuu kesken ja kaverit ehtivät juoksuun ennen minua. Onneksi kolmisen kilometriä ennen maalia oli loiva nousu, jossa pääsin käyttämään omaa vahvuuttani ja nousin Erwinin ohi sijalle kolme. Juuri ennen viimeistä 90 asteen mutkaa 1,5km ennen vaihtoa pääsin myös Kaitsun ohitse. Painoin vaihtoon mitä jaloista pääsin ja sain ehkä 15 sekunnin eron aikaiseksi. Olisi tehtävä hyvä vaihto, etteivät nämä kokeneet ketut olisi ihan kannassa juoksuun lähtiessä. Pyörä telineeseen, kengät pois, kypärä pois, lenkkarit jalkaan, lippis ja lasit mukaan, numero masun puolelle ja Garmin tallentamaan suoritusta ranteesta käyntiin. Huh, juuri ja juuri sain hölkkäaskeleet käyntiin ennen kavereita.

Rosen kisapyörä on vakuuttanut vauhdillaan alkukauden kisoissa

Juoksu 7km – 24:47 (kisan nopein juoksu)

Juoksuosuudelle pääsin 1:15 Martikaisen perässä ja noin 5 sekuntia ennen Kaitsua ja Erwiniä. Tällä kertaa juoksukyky oli auki ja pystyin rennosti juoksemaan hiekkatietä 3:50 vauhtia ja hieman kovempaakin. Alussa näytti, että Kaitsu ehtisi kyytiin mukaan, mutta noin 2km kohdilla ero alkoi vähän kasvaa taaksepäin. Juoksuosuus juostaan Teiskossa kolmena lenkkinä ja kuulin ensimmäisen lenkin jälkeen Tommin johtavan minua enää puolisen minuuttia. Oma juoksu tuntui rennolta ja hyvältä. Mihinkään ei kiristellyt, mihinkään ei koskenut ja sain hengittää vapaasti. Toisen kierroksen puolivälissä sain Tommin vihdoin kiinni ja noin sadan metrin yhteisen matkan jälkeen ero alkoi kasvaa. Tietenkin kärkeen siirtyminen tekee hyvää myös mielelle ja juoksu tuntui entistäkin helpommalta. Kolmannelle kierrokselle lähtiessä tunsin, että pystyn pitämään kahden ensimmäisen kierroksen vauhtia yllä edelleen. Arvelin, että Kaitsun hyvän juoksun alun perusteella, että juoksuosuus saattaisi nostaa hänet Tommin ohitse vielä kakkospaikalle. Sain pidettyä suorituksen hyvin kasassa ja pääsin tuulettamaan hyvän juoksun ansiosta Teiskotriathlonin voittoa. Juoksuosuuden loppuaika oli Teiskon juoksuosuuden reittiennätys. Kaitsu ohitti ounastelujeni mukaan Tommin ja nappasi kakkostilan reilun minuutin minulle jääneenä.

Loppuaika 1:17:04  

Tämä oli kisasuoritus, jota juuri tässä kohtaa kaipasin. Kaikki lajit tuntuivat kisan aikana siltä, että ne olisivat voineet kestää kauemmin. Mikään paikka ei jumittanut, yhtään liikaa ei tarvinnut pinnistää. Kisan jälkeen oli aivan mahtava ateria ja vieläpä kovan tason palkinnot. Tullaan varmasti vaimon kanssa Maisansaloon ruokailemaan loppuvuoden aikana.

Iso kiertopokaali ja maistuva ruoka kisan jälkeen

Elämän ensimmäiseen puolimatkaan aikaa alle viikko

Tässä vaiheessa oli sitten enää viikko aikaa Joroisiin. Treenisuunnitelmiin kuului vielä jonkin verran uintia, juoksukyvyn ylläpitoa ja toivottavasti pari satasen lenkkiä. Ensimmäisen näistä satasista ajoinkin Teiskon jälkeisenä päivänä. Kulku oli lupaavan suuntaista ja viimeiselle viikolle lähden ihan hyvillä mielin. 

Viikon kolme ensimmäistä päivää kuluisi töissä, mutta sitten koitti pieni Jorois-loma, joka kestää aina ensi viikon maanantaihin saakka. Joroisten puolimatkasta tulee varmasti todella mielenkiintoinen seikkailu – toivotaan, että epäonni pysyy poissa kuvioista ja saadaan kunto hyvällä tavalla ulosmitatuksi. Eiköhän puolikasta ainakin alle 4,5 tunnin lähdetä yrittämään.