Tulevana lauantaina teen paluun synnyinseudulleni Mikkeliin ja sieltä tuttujen kalavesien lähistölle Anttolaan ja Luonterille. Tällä kertaa virvelit jäävät kotiin, mutta armoton kelaaminen pidetään edelleen ohjelmassa. Edessä on nimittäin Luonteri-Pyöräily! Tarjolla cyclocrossarille 92km mäkisiä hiekkateitä ja hienoja maisemia.
Vuosi sitten kyseisen tapahtuman vei nimiinsä Kimmo Kananen ja kakkoseksi polki Jarmo Rissanen. Ei siis mitään turhia kuskeja tässä maassa. Huhujen mukaan herra Kananen on myös tällä kertaa mukana ja treenejä on kertynyt ukon jalkoihin Stravan mukaan todella paljon. Minulle matka tulee olemaan vähän ylipitkä ja tällä kaudella maantie- ja hiekkatieajot ovat olleet minulle myrkkyä. Poluilla on tuntunut kotoisalta, mutta pelkkiä "helppoja" watteja vastaan ajaminen ei meinaa luonnistua. Lähtökohdat eivät siis mairittele minun menestymistoiveitani.
1300 nousumetrin lisäksi tällä reitillä on muutamia mielenkiintoisia juttuja. Ensinnäkin mieleen juolahtaa ajettavien hiekkateiden kunto. Lähes 1,5kk kuiva kausi Suomen suosituimpiin kuuluvalla kesämökkialueella on varmasti ollut armoton tieosuuksille. Parhaimmillaan tai paremminkin pahimmillaan nimismiehen kiharaa on kymmeniä kilometrejä! Tärisen jo valmiiksi! Toinen kiintoisa seikka on 70km kohdalla oleva lossi. Lossilla ylitetään 200m leveä vesistö. Se kuinka lossi tulee vaikuttamaan kilpailuun, on minulle vielä melko suuri mysteeri. Eiköhän se lauantaina kisan tuoksinnan aikana selviä.
Odotukset oman ajon suhteen ovat maltilliset, mutta toiveikkaat. Toivon, että jaksaisin ajaa maaliin saakka ja voimia riittäisi vielä viimeisiin mäkiinkin. Kenraalitreenit ovat olleet katastrofaalisen vaikeita, joten lauantaina lienee huippukulku! Vuoden 2014 toiseksi pisin lenkki siis edessä. Nähdään lauantaina Anttolassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Maltatko vielä kirjata kuvan tekstin, niin tiedän sinun olevan ihminen