Maastopyöräily vei allekirjoittaneen mennessään jo vuoden 1995 tienoilla, mutta ensimmäisen oikean maastopyörän sain ostettua "vasta" vuonna 1997. Koko elämän säästöt tililtä sileeksi ja pyörä alle. Tuolloin 13-/14-vuotiaana nassikkana tunteja ja kilometrejä kertyi päivittäin yllättävän paljon. Myös ajotekniikkaa hiottiin Mikkelin maastoissa päivittäin. Näin keväisin mieleen palaa tuo lapsuusvuosien uskomaton palo pyöräilyä kohtaan. Se on jotain, jota ei voi sanoilla kuvata. Hieno laji!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Maltatko vielä kirjata kuvan tekstin, niin tiedän sinun olevan ihminen