Niin, mitä seuraa, kun lähdet puoleen vuoteen ensi kertaa ajamaan pyörällä ilman varasisärengasta ja pumppua? Hieman turhan vähän rengaspaineita sanoisin..
Jalkaan sattui tietenkin vielä "kakkos"ajokengät erityisen kovilla pohjilla, koska edellisenä päivänä kastuneet ajokengät eivät olleet lähellekään kuivuneet lenkille lähdettäessä. Onneksi kotiin ei ollut matkaa kuin vajaa kymppi, joten pieni hölkkä oli otettava ohjelmaan, vaikka kyseiset kengät eivät siihen hommaan olleet ihan sieltä parhaasta päästä. Onpahan sitten nyt harjoiteltu myös MSC:n juoksustusta; hyvinhän se kulkee näinkin!
Merkkiuskollisena kaverina bongasin tuossa viikolla eräästä elintarvikekaupasta fillariin osuvia eväitä/eväkkäitä. Ravitsevuusaste on vielä toteamatta..
Kaiken kaikkiaan viikko on mennyt maastoreittejä kierrellen ja olen päässyt jo kahdesti haastamaan myös luonnonvoimia. Tällä hetkellä tilasto näyttää ikävästi tulevaa tappiota meikäläiselle; erävoitot luonnolle 2-0. Torstaina otettiin Samin kanssa veden ja rakeiden muodossa luonnolta turpiin oikein kunnolla ja nyt sitten tänään aamupäivällä sain odottamani revanssin. Noh, pikataival Lykynlammelta kotiin ei tuottanut tänäänkään minulle (edes myötätuulen saattelemana) voittoa, vaan sadealue oli valinnut paremman taktiikan ja löi minut ainakin henkisesti kovalla iskulla suoraan sivusta. Tällä kertaa ei kuitenkaan tarvinnut puristaa sukista useampia desilitroja vettä kotipuolessa.
Ennen eilistä juoksuosuutta ehdin kellottamaan paikallisen maastocupin Utranharjun kisareitin (n. 4 km vaihteleva rata) kahdesti; verryttelyksi tasan 11 minuutin kierros ja toinen veto vähän railakkaammin aikaan 10:11. Maalissa sitten uutukaisen Misukan latex-sisärenkaan sihinää ja niin, lopunhan jo tiedämmekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Maltatko vielä kirjata kuvan tekstin, niin tiedän sinun olevan ihminen