sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Kellot talviaikaan

Näin se aika rientää. Kesä on todella taaksejäänyttä elämää ja oikeastaan elellään jo loppusyksyä. Kellot siirtyivät yöllä talviaikaan ja tämähän tarkoittaa sitä, että pimeä tulee jo viiden aikaan iltapäivällä; joulukuussa jo kolmelta. Pihalla on siis pääosin aivan uskomattoman pimeää ja varhaisin aamulla töihin mennessä pitää olla tarkkana, että autoilijat havaitsevat meidät fillareilla liikkuvat työmatkalaiset. Valoisuutta toisi kovasti lumi ja sitä ainakin minä odottelen kovasti. Valoisuuden lisäksi lumi tuo pyöräilijälle oivat talviharjoittelumuodot, kuten hiihdon ja lumikenkäilyn lajivalikoimaan lisäksi. Joensuussa ei ollut poikkeuksellista käydä ensi kertaa luonnon lumilla hiihtämässä vielä lokakuun puolella. Täällä Hämeessä lämpötila on pysynyt vielä todella vankasti plussan puolella.

Kohti uutta kautta

Seuraavan kerran pitäisi olla kunnossa joskus toukokuussa. Tämä luo omanlaisensa haasteen pyöräilijälle Suomessa. Talviaika pitäisi malttaa rakennella pohjaa ja kestävyyttä, mutta toisaalta talvella on hyvä aika kehittää kehoon voimaa ja miksei kisavauhtiakin. Kaiken olisi oltava tasapainossa, että toukokuun tullessa keho olisi sopivan kovassa iskussa, mutta silti kunnon olisi tärkeää kestää aina lokakuun alkuun saakka. Talvella liikaa revitellyt vauhtikestävyyslenkit taas saattavat väsyttää ihmisen jo ennen kauden alkua. Ylenmääräisellä pk-jauhannalla taas on vaara ajaa keho kunnolliseen pk-jumiin, jolloin kisavauhdin löytyminen voi olla koko kesän aikana hyvin haastavaa. Suomalaisella (maasto)pyöräilijällä haasteita siis riittää.

Ensi kautta odotan jo todella kovalla innolla. Tämä johtuu siitä, että minun pyöräilyyni vuodelle 2012 on tulossa melko paljon muutoksia. Saa nähdä mitä lähiaikoina tämän suhteen selviää.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Uusi kausi on alkanut

Se on sitten siirtymäkausi pidetty ja uusi kausi on ollut jo kolme päivää käynnissä. Maastopyöriä kun ei tallissa enää ole, niin pari lenkkiä on tullut survottua crossarilla. Aulangon mäet ovat tulleet entistä tutummiksi, koska lenkkien laatu on ollut enemmänkin mallia lyhyttä ja napakkaa. Harjoittelu on hyvin pitkälle tätä, mitä vuosijaksotuksestani olen joskus aikaisemmin avautunut. Tästä klikkaamalla pääsee pitempään tekstiin (löytyy myös tuolta vasemmalta harjoitusfilosioista).



Niin se vain lepo tekee ihmeitä. Tänään muun muassa tuli hankittua PS3, joten koville pakkasjaksoille on sitten töiden jälkeen tekemistä. Eihän tuota muuten, mutta kyllä nyt velimies pitää Fifassa pöllyttää, kun ei pyörällä uskaltaudu minua haastamaan. ;)

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Otsikko pielessä?

Voiko urheilija kirjoittaa blogia, nimeltä Maastopyöräilijän tie, jos hänellä ei ole tallissa yhtään maastopyörää?

Sellainen tilanne on täällä päällä juuri nyt. Aika harvinaista meikäläiselle, että paras maastokykyinen pyörä tallissa on crossari.

Täällä mietitään kuumeisesti ensi kauden kalustoa ja onhan tässä syksyllä tulossa kerrontaan varmaan jotain muutakin. Palataan niihin asioihin jonkin verran myöhemmin, kun asiat varmistuvat.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Cyclocross SM-kisat 2011/2012, sekuntipeliä!

Tiukkaa menoa oli tänään. Parin viikon flunssailu ei tarjonnut optimaalista valmistautumista, mutta paitakin olisi ollut tarjolla tänään. Loppukiriin mentiin ja tiistaina huippukuntoa esittänyt Sami Tiainen korjasi potin. Itse nyhväilin taas lopun ja ajamattomuudella ansaitulle sijalle 5 samalla ajalla kärjen kanssa.

Kilpailu alkoi sähäkästi ja ensimmäinen kierros mentiin jo melko tiukkaa vauhtia. Kierrosaika oli vain hiukan yli kuuden minuutin. Kärkeen oli muodostunut kuuden ajajan joukko, joka piti sisällään kaksi TWD:n miestä, kaksi Picarolaista ja lisäksi mukana olivat Kananen ja Ojala. Toisella kierroksella ensin Sami pisti urut auki ja muut joutuivat vastaamaan kovaan tykitykseen. Ruohikkomäen jälkeen purulla vauhdin tasoituttua Rossi iski hanakasti irti ja Samin ollessa muutoin keulilla hieman tukkona eroa alkoi syntyä nopeasti. Kakkostilasta taistelemaan jäivät: minä, Kangaskokko, Tiainen, Ojala ja Kananen. Kakkosporukassa pidettiin ihan hyvää vauhtia, mutta Rossi näytti karkaavan selkeään voittoon.

Kisan puolivälissä kaikki kuitenkin muuttui. Juoksuesteille tultaessa huomasin, että Rossi on pyöränsä kanssa lippusiimojen toisella puolella. Pyörä oli pettänyt ja yhtä-äkkiä meidän kakkosporukka taisteli siniristipaidasta. Alkoi vaihteleva hiillostus.

Kukaan ei tehnyt mitään erityisiä iskuja, mutta vauhti pidettiin melko kovana toivoen, että viiden porukka alkaisi harventua jossain välissä. Itse otin mielelläni kärkipaikkaa nousuissa ja lopun nurmikenttäpätkällä, koska niissä ajo tuntui jatkuvasti hyvältä.
Tiukaa vääntöä nurminousussa, allekirjoittanut kärjessä. Kuva: Antti Kuitto

Maali lähestyi kierros kierrokselta, eikä mitään mullistavaa tapahtunut. Viimeinen kierros alkoi lähestyä. Juuri ennen viimeistä kierrosta juoksuesteillä vasen takareiteni kramppasi. Onneksi olin tuolloin kärkipaikalla ja maalisuora ajettiin aina iisisti; käytännössä kaikilla kierroksilla. Sain krampin auki ajoissa ja olin vielä hyvin mukana kärkitaistossa. Viimeisen kierroksen alkaessa pidin paikkani kärjessä ja lähdin siltä paikalta radan alkunousuun. Maaliin oli vain vajaa kolme kilsaa matkaa.

Lähdin kärjessä ajamaan nousua rennon kovaa ylös kunnes nousun puolivälissä huomasin Tiaisen iskevän rajusti ohitse. Liimauduin Samin takarenkaaseen ja saatiin pienen laskun ja shikaanin jälkeen lyhyelle asfalttipätkälle jo 30m kaula muihin nähden aikaiseksi. Harmittavasti en päässyt asfaltilla heti Samin peesiin, vaan jouduin kirimään täysillä hetken, että pääsisin taas takarenkaaseen kiinni. Samalla Sami tarjosi vetopaikkaa ja huuti ”aja”! Toki olisin ajanut, jos tuota muutamien sekuntien täyttä maksimivetoa ei olisi ollut jaloissa. Porukka kasaantui jälleen hiekkatiepätkällä ja niinpä pian voittokamppailu oli jälleen viiden kauppaa.

Viimeisellä kierroksella nurmimäelle pääsin hyvin kakkostilalla. Sami oli kärjessä. Mäen toisen puolen juoksussa Kimmo kuittasi ohitseni ja laskettelin alas purulle kolmannella sijalla. Arvelin paikan olevan hyvä, koska en uskonut Kimmon jäävän Samista tässä vaiheessa. Toisin kuitenkin kävi.. Sami alkoi jättämään Kimmoa metri metriltä ja olin siinä hetken aikaa hämilläni tilanteesta. Ojala käytti tämän tilaisuuden hyväkseen ja hyökkäsi vauhdilla minun ja Kimmon ohi hieman ennen maalikentälle saapumista. Lähellä oli, että Ojala ja Kimmo olisivat kaataneet toisensa tuossa tilanteessa. Olin siis tiukasti neljäntenä ja Juha ihan siinä hollilla. Juoksuesteet menivät kohtalaisesti, mutta Sami oli jo toivottoman kaukana Ojalan kanssa. Kolmannesta sijasta taistelu käytiin Kimmon, Juhan ja minun välillä. Loppusuoralle tultaessa olin letkan hännillä ja en jotenkaan saanut mitään kiriä aikaiseksi. Juhalla oli kirin alussa pieni keskiö pelissä, joten Kimmo kuittasi pronssin Picaron miesten tyytyessä sijoihin 4 ja 5. Maalissa harmitti melkoisesti, cyclon SM-kisoissa sijalle 5 samalla ajalla voittajan kanssa! Ehkäpä olisin kaivannut cycloradalle enemmän nousua tai vaihtoehtoisesti kunnon kuraa. Nyt rata oli turhan paljon peesauksen piirissä, joten aikaisiin iskuihin ei ollut kannattavaa lähteä näin pienillä kuntoeroilla.

Zeus järjesti kuitenkin huippukisat ja oli aivan loistavaa olla mukana, suuri kiitos siis järjestäjille!

Tulokset:

Lähtö 5 klo 13.30 M-Elite
nimi seura aika krs
1 Tiainen Sami TWL 01:04:59
2 Ojala Henri KoiI 01:04:59
3 Kananen Kimmo VCR 01:04:59
4 Kangaskokko Juha Picaro 01:04:59
5 Miettinen Olli Picaro 01:04:59
6 Halme Samuel V8 01:07:39
7 Tähti Toni Picaro 01:07:40
8 Hietala Juhana CCH 01:08:21
9 Leppämäki Marko V8 01:08:45
10 Salonen Erkko CCH 01:09:20

lauantai 1. lokakuuta 2011

Kalusto iskussa, onko mies?

Kisoihin reilu vuorokausi ja kalustopuoli on viritetty täyteen iskuun.
Kuluneet renkaat ovat taaksejäänyttä elämään. Nyt pitäisi huomenna pitoa riittää. Näihin isketään huomenna se 4-5 baria ilmaa ja annetaan mennä. Jotkut puhuu cyclopiireissä jostain tuubeista ja pienistä paineista.. minä en sekoita hammastahnateollisuutta tähän lajiin vielä tänä vuonna.
Kuskin kunto on taas epävarmalla pohjalla, tosin kehnot kenraalit ovat toimineet hyvin tänä kesänä. Toivotaan, että sama meno jatkuu huomenna. Nyt vain kisafiiliksen hakua rauhallisissa tunnelmissa. Iltanuotio makkaroineen sopii tähän loistavasti!