Kohti Korsoa

Aika rientää ja kauden ensimmäinen maastokilpailu odottaa Korsossa tulevana viikonloppuna. Edessä on nimittäin Marathon cupin osakilpailu, starttipaikan ollessa Korson Kulomäessä. Perinteeksi muodostunut hellesää taitaa tällä kertaa jäädä väliin, mutta ei anneta sen haitata kisafiilistä. Viime vuonna sijoituin kisassa kolmanneksi Kanasen ja Ojalan jälkeen; loppukirissä taisteltiin Kangaskokon kanssa ihan tosissaan ja tuolla kertaa ehdin onnekseni ennen Juhaa maaliin. Sellaista menoa siis viime vuonna.

Parin paremman treeniviikon jälkeen olen kuluvalla viikolla ottanut treenit hieman iisimmin. Menneenä viikonloppuna, Kainuun reissulla, kävin pyörähtämässä maantiepyörällä Paltamosta pohjoiseen Puolangantiellä.


Siellä sai taas ihmetellä seudun mäkiä ja heti siinä Paltamon pohjoispuolella, noin kahdeksan kilometriä keskustasta löytyy lähes kaksi kilometriä pitkä lasku; toisinpäin luonnollisesti nousu. Muutoinkin mäkiä ja nousua tiellä piisaa ja hetkittäin jalat olivat jo ihan ihmeissään useamman minuutin kiipeämisistä. Olisipa vain täydellinen treenitie.

Eilen muuten käytiin työkaverin, palveluasiantuntija Leinosen, kanssa hieman ajelemassa paikallista maastoa. Kaverilla ei merkittävää maastokokemusta tai pyöräilyharrastusta ollut takana, mutta hyvin mies polki koko lenkin (1h 40min) ajan. Fillarin lainasin omasta pyöräarsenaalistani, kun todellista maasturiakaan ei kaverilla (vielä) ole. Oikeastaan vasta Ukonharjulla ajo oli hieman katkonaisempaa, mutta kaikin puolin mukava reissu molemmille! Lenkillä huomioitiin, että Ukonharjulla oli nähtävästi ollut lähiaikoina maastopaloakin. Onneksi tuhot eivät olleet pahempia, koska muutoin hienot maisemat kärsisivät.

Näillä eväillä siis kohti Korsoa ja sunnuntaina sitten tiedetään, kuinka maastokausi on lähtenyt käyntiin. Odotuksia en osaa asettaa, mutta toivon, että jaksan fillaroida koko matkan maaliin.