keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Rose Psycho Path 3 (9,2 kg kisakireyttä) - esittely

Uusi fillari on ollut nyt pari vuorokautta minun ja olen päässyt tutustumaan pyörään hitusen paremmin. Ensimmäinen asia, johon oma huomio ensin kiinnittyy on rungon mahdottoman hienosti ja huolella toteutettu speciaali-maalaus. Teipeillä ei ole lähdetty kikkailemaan, vaan rungon väritys on aina allekirjoittaneen nimestä lähtien maalattu runkoon. Valkea satula (Selle Italia) ja joustohaarukka (Rock Shox Sid) tasapainottavan pyörän valkeaa värimaailmaa myös rungon ulkopuolelle.


Pyörässä olevat osat on valittu nopeita ja räjähtäviä kisoja silmälläpitäen. Tarkoitus oli valita pyörään osia, jotka ovat kohtalaisen keveitä, mutta ennen kaikkea 100% luotettavia ja kestäviä. Henkilövaaka näytti pyörän painoksi polkimineen 9,2 kiloa. Hitusen pyörä tulee kevenemään vielä kisakuntoisena, kun sisärenkaat vaihtuvat litkuihin.

Pyörän luotettavuuden kannalta minä pidän tärkeimpänä voimansiirron täydellistä toimintaa. Tämän johdosta lähdin mukaan yhden eturattaan ratkaisuun. Kampina pyörässä on XX1 kammet 38-piikkisellä rattaalla. Takavaihtaja, takapakka ja ketju ovat sen sijaan XO-osasarjaa. Pyörä on siis voimansiirroltaan 1x10. Vaikka ketjujen putoaminen jo tällä setupilla on lähes mahdotonta, on se pieninkin tilastopoikkeama pyritty poistamaan asentamalla pyörään ketjuohjuri. Polkimiksi valitsin pienellä jännityksellä Shimanon XTR:n lukkopolkimet. Jännitystä polkimet aiheuttavat siksi, että tiedän talvelta 2013-2014 ainakin kolme poljin paria, joista polkimen häkki on irronnut kokonaan akselista kesken ajon. Tätä ei saa missään nimessä tapahtua kesän kisoissa!


Renkaissa palasin Continentalin RaceKingeihin, joiden uskon olevan nopea valinta kesän kisoissa. Tätä rengasvalintaa helpotti myös kuullut kokemukset helposta ja vaivattomasta litkutussessiosta. Aivan keveintä mallia en huolinut, vaan halusin hieman jämerämmillä kyljillä olevan Racesport-version.

Kädet saavat pyörällä ajaessa levätä ihan mahdottoman leveän ohjaustangon päällä. En ollut koskaan ajanut noin leveällä tangolla. Pyörä tuntuu todella napakalta ja tukevalta jämerän kannattimen ja leveän tangon ansiosta. Vasemmalla kädellä hallinnoidaan etujarrua ja keulan lukitusta. Oikealla kädellä on tutut takajarru ja vaihteiden valitsimet (X0). Jarruiksi pyörään valitsin erittäin paljon kesällä 2013 mieleeni olleet Maguran MT8-jarrut. Jarruissa on kiinnitetty keveyden, tuntumat ja pidon lisäksi vinkumattomuuteen ja automaattiseen palojen keskittämiseen. Minulle tuollainen toiminta tarkoittaa täydellistä levyjarrua.


Kovasta pakkasesta huolimatta uskaltauduin pyörällä pikaisesti ulos, kun myös nämä valokuvat tulivat räpsittyä. Ensimmäinen kokemus pyörästä oli: Ihan mahdottoman käskettävä peli! Pyörä liikkuu juuri sen verran, mitä reisistä watteja tarjoaa. Myös pyörän hyppyyttäminen ja linjalle asettaminen on keveyden ja mahtavan ajotuntuman ansiosta helppoa.

Tulen erittäin isolla ja iloisella jännityksellä odottamaan tulevia kesän kisoja tämän pyörän kanssa. Nyt ei ole meno enää yhtään pyörästä kiinni - se on täydellinen! Nyt myös kuskin on lunastettava ne odotukset, joita tällaisella pyörällä ajaminen edellyttää. Otan haasteen vastaan ja teen parhaani, että olen iskussa heinäkuussa Rovaniemellä!

4 kommenttia:

  1. Hieno pyörä! Onko tässä nyt 1x10 vai 1x11 voimansiirto? Takapää näyttää olevan 10spd, mutta vaihtajan vipu XX1. Jos näin on, niin minkä takia valitsit 1x10 etkä 1x11 voimansiirtoa?

    T. Saku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saku kommentista!

      Sähän olit tarkka ja minä olin tekstiin kirjannut ihan mitä sattuu (korjaan oikein myös tekstiin). Kyseessä on 1x10 ja takavaihtajan vaihdin on tietenkin X0, ei XX1-sarjaa.

      Valitsin 1x10 siksi, että halusin taakse sellaisen pakan, jossa vaihteet ovat inhimillisellä etäisyydellä toisistaan. Harkitsin jopa maantiepakan laittamista, mutta tyydyin Suomen jyrkkäpiirteisen maaston johdosta tuollaiseen normaaliin takapakan ratasjakoon. Olikohan se nyt 11-32.

      Olen sitä mieltä, että erityisesti nopeissa kisoissa kuskilta (eli minulta) pitää jaloista löytyä ruutia ajamaan välityksellä 38-32, erityisesti, kun pyörä on 26" pikkupyörä.

      Poista
  2. Kiitos selvennyksestä! Kiinnostaa vaan kuulla mielipiteitä erilaisista ratkaisuista, kun itse puntaroin edellämainittujen välillä.

    T. Saku

    VastaaPoista
  3. Itse laittaisin vielä takavaihtajan lyhyt häkkisenä. Ois nätimpi, jämäkämpi eikä kerää risuja niin hanakasti.

    VastaaPoista

Maltatko vielä kirjata kuvan tekstin, niin tiedän sinun olevan ihminen