Osallistujamäärän vähäisyydestä huolimatta kisavauhti ei juuri kovempiin kinkereihin nähden jäänyt kalpeaksi. Mukana olivat muun muassa Samuel Pökälä, lajin hallitseva Suomen mestari sekä Sasu Halme, joka on päässyt aivan huikean hienoon syysvireeseen. Niinhän siinä sitten kävikin, että pääsin kavereiden kanssa irti heti kisan alkuun ja meno tuntui mukavalta aina 40 minuutin kohdille saakka.
Olin lähinnä tarkkaillut tilannetta kisan alkupuolella ja jätin vetohommia parempikuntoisille. Pelkästä peesailusta olisi ollut noloa tipahtaa kyydistä - niinpä otin Samuelin tarjoaman vetovuoron kisan puolivälin jälkeen. Siinä vetoa lataillessani vielä huikkasin kavereille, että: "Ette sitten jätä minua tämän johdosta!" Pistelin menemään yhden kierroksen verran sangen pirteästi kärkipaikalla ja meno tuntui itseasiassa todella hyvältä. Pyörä pelasi ihan viimeisen päälle ja varsinkin nopeissa mutkissa olin vahvoilla.
Kun kärjestä tiputaan, niin se pitää tehdä tyylillä! Vetovuorokierroksen jälkeisellä juoksuesteillä minulla napsahti takareisi kramppiin. Siinä ei kovin korkeita estejuoksupomppuja enää sitten tehty ja jäin hetkeksi oikomaan takareiden vetoa auki. Siihen loppui Miettisen pojan rypistely kärkisijoilla, jota oli kestänyt ansiokkaat 45 minuuttia. Kahlasin lopulta maaliin pitäen sijoitukseni kolmantena, vaikka loppukierrosten juoksuesteiden ylityksissä näytin enemmän tai vähemmän epäketterältä ukolta.
Lopuksi voimme sitten miettiä, että riittääkö tuo 20% petraus viikon kuluttua. Loppuaikaan nähden todellakin riittää, mutta se ei ole realismia. Entäpä sitten kärkiporukassa pysytyt minuutit? Tänään olin mukana 45/69min. Ihan ei 20 % parannus riitä, mutta 25% saattaa mahdollistaa taistelut hyvistä sijoista myös Liedossa 20. päivä tätä kuuta. Katsotaan, ehtiikö kroppa takaisin kisakuntoon viikossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Maltatko vielä kirjata kuvan tekstin, niin tiedän sinun olevan ihminen