Huh huh!
Olipahan ajoa Ahvenistolla. Kunto oli päivään lähtiessä suuri arvoitus ja ennakkoarvailujen perusteella oli muutoinkin tiedossa vaikea varsin kisa.
Lähdin kuitenkin innolla mukaan ja erityisesti treenaamaan Tahko 120 km mielessä!
Ensimmäisten kierrosten jälkeen päivän epistola oli selvä. V8, VCR ja Akilles kyttäilee toisiaan ja osittain minuakin. Minä sitten koitan rimpuilla minne sattuu ja milloin sattuu, että saisin jotain aikaiseksi. Aika köykäisiksi yritykseni sitten jäivät ja todelliseen iskuun en koko kisan aikana saanut itseäni ladattua. Noin 10 kierrosta ennen maalia kärkeen karkasi kolmen miehen joukko, joten oli selvää, että podiumsijat tältä päivältä painuivat tavoitteluiden ulkopuolelle. Maaliin ajelin sijalla 5 ja ylitin viivan jalat krampissa. Pari viimeistä kierrosta otti ylämäessä sen verran koville, että viimeinen iso alamäkikin tuli alas etureidet krampissa – siinä oli sitten jännää, kun piti toivoa jalkojen aukeavan 30 sec aikana ennen viimeistä mutkaa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Maltatko vielä kirjata kuvan tekstin, niin tiedän sinun olevan ihminen