Huh huh! Kevään ensimmäinen maastovierailu on nyt takana päin. Samalla oli hyvä paikka testailla uutta fillaria ja se toimikin hyvin vakuuttavasti. Pieni lisäpaino edelliskesän pyörään verrattuna tuntuu, mutta toisaalta Focus on edeltäjää jonkin verran tukevampi. Takaiskaria en juurikaan ehtinyt tälle päivälle säädellä ja tuon johdosta siellä oli turhan paljon paineita. Pintakovuus lopulta helpotti loivien nousujen ajoa putkelta (eli seisaaltaan). Edessä Foxin joustokeula toimi kuin unelma ja lopulta opin käyttämään taas oikean liukuputken päällistä lukitusta, vaikka välillä etsiskelinkin lukitusvipua vasemmalla peukalolla.
Sää suosi ja mikäs sen hienompaa!
Lehijärven reunamilla kulkee hieno, mutta turhan epätekninen leveä polku. Vauhtia tuolla saa kerättyä ihan urakalla ja sitähän riittikin.
Hieman teknisempi laskukin löytyi harjun päästä läheltä Hki-Tre moottoritietä. Hirviaidan reunaa alaspäin pehmeässä hiekassa ajo oli hetkittäin vain suurinpiirtein hanskassa. Hyvin alas kuitenkin selvittiin.
Pyörässä on molemmissa päissä 100 mm joustoa, niin ajattelin, että tuollahan pääsee ihan mistä tahansa. Välillä kuitenkin osa kivistä tuntui lopulta turhan isoilta ja se 100 mm ei miestä pelastanutkaan. Yritystä sentään riitti..
Kalustopuolella siis kaikki on kesää ajatellen kohdallaan. En usko, että tulen tekemään pyörään kummempia muutoksia, paitsi renkaita katsellaan kisakohtaisesti aina uudelleen. Jos pyörä on iskussa, niin samaa ei voi sanoa miehestä. Maastopyöräily on ihan eri laji kuin maantie - nyt sen taas huomasin. Se, että pystyy painamaan tiellä 350 watin tehoilla pitempääkin siivua, ei tunnu jyrkkiin maastomäkiin juuri auttavan. Maastossa merkityksellisempiä ovat kovat hetkelliset (yli 900 W) tehot ja tehokas kyky palautua lyhyessä ajassa seuraavaan nyppylään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Maltatko vielä kirjata kuvan tekstin, niin tiedän sinun olevan ihminen